Featured Slider

Kuka on Kristallin lapsien Nera?

Tässä postaussarjassa olen aiemmin esitellyt Kristallin lapsien Sennan ja Momin. Tällä kertaa on vuorossa Nera, joka sai Twitter-kyselyssä eniten ääniä lukijoilta. Tämä blogipostaus sisältää jonkin verran paljastuksia Kristallin lapset -sarjan kirjoista. Luet siis omalla vastuullasi.



Neran tausta


Nera on Avalonissa syntynyt usvahaltia. Hän on vesikristallin papittaren, lady Nerian, ja vartija Garin tytär. Lisäksi hänellä on sisko, Nea, joka niin ikään on kouluttautunut papittareksi. Neraa äidin ja siskon valinnat eivät koskaan innostaneet, joten hän seurasi sen sijaan isänsä jalanjäljissä ja opiskeli vartijaksi. Avalonissa asuessaan hän on kokenut, ettei juuri kukaan näe häntä omana itsenään vaan ainoastaan vanhempiensa tyttärenä.

Neran äiti on usvahaltioiden sukua, mutta hänen isällään on suvussaan myös metsähaltioita. Vaikka molemmat haltiarodut tulevat toimeen keskenään, on yhä tavallista, että sukujuurista pidetään tarkkaa lukua ja rotujen välille tehdään selkeää eroa. Metsähaltiat asuvat Minolan puolella Suurmetsässä ja usvahaltiat ovat asettuneet Avaloniin, johon kuuluu isohko saari ja joitain mantereen puolella olevia ranta-alueita. Nera on kasvanut saarella miltei koko ikänsä mutta päättää eräänä päivänä vaihtaa temppeliä. Hän hakeutuu Minolan puolelle Maakristallin temppeliin, jossa pääsee vartijaksi.

Enemmistö Maakristallin temppelin vartijoista on miehiä, mutta Nera löytää paikkansa joukossa, vaikka joutuu välillä kuuntelemaan kommentteja sukupuolestaan. Vartiointitehtäviä suorittaessaan hän tapaa aralta vaikuttavan temppelineito Sennan, joka herättää hänen huomionsa.

Nera Maan mahdissa


Kannen kuva: Eveliina Kronqvist
Nera on toiminut vartijana jo hyvän tovin muttei ole suoranaisesti päässyt juttusille Sennan kanssa. Tilaisuus koittaa, kun nuoremmat vartijat järjestävät luvattomat juhlat, joihin Nera osallistuu. Paikalle saapuvat myös temppelistä salaa ulos livahtaneet neidot, joiden joukossa on yllättäen myös Senna. Koskaan aiemmin Nera ei ole Sennaa juhlissa nähnyt, mutta tällä kertaa neidon on luvattomille teille houkutellut hänen hieman raisumpi ystävänsä Momi.

Juhlat jäävät lyhyiksi, mutta Nera ehtii vihdoin tutustua Sennaan hieman paremmin. Kun vanhemmat vartijat saapuvat paikalle hajottamaan luvattoman tapahtuman, Nera ja toinen vartija, Blade, auttavat Sennan ja Momin takaisin temppelille. Kohtaamisen myötä Nera rohkaistuu liittymään Sennan seuraan myös päiväsaikaan ja saa neidon suostuteltua kannassaan eväsretkelle. Neran riemuksi tapaamiset alkavat toistua säännöllisesti ja hän saa viettää Sennan kanssa aikaa myös kevään juhlassa, johon Momi on valittu tanssimaan.

Valitettavasti rauhallinen elo temppelissä saa käänteen hieman sen jälkeen, kun Momi ja Blade ovat lähteneet maan pääkaupunkiin, Terakoniin, ostoksille yhdessä erään papittaren kanssa. Kun he eivät palaa matkaltaan, Senna kääntyy huolestuneena Neran puoleen. Sennan öinen karkureissu Neran luokse koituu hänen onnekseen, sillä samana yönä temppelin vastustajat hyökkäävät alueelle ja surmaavat monia papittaria ja vartijoita. Nera onnistuu kuitenkin pakenemaan paikalta Sennan ja papitarkokelas Sonjan kanssa.

Sennan vaatimusten vuoksi Nera taipuu johdattamaan kolmikon Terakoniin, jossa heidän on tarkoitus selvittää, mitä Momille on tapahtunut. Siellä he kohtaavat palkkiometsästäjäpariskunnan, jotka haluavat omista syistään auttaa heitä Momin etsinnöissä. Samalla he saavat tietää temppelin vastustajien olevan myös tytön katoamisen takana.

Momi saadaan pelastettua, mutta temppeli on menetetty. Kun Momi korotetaan papittareksi ja Senna lähetetään hänen kanssaan matkalle temppeliltä toiselle, Nera lähtee heidän mukaansa turvaamaan matkaa. Hän ei ole suoranaisesti mielissään siitä, että hänen on palattava vielä kotikulmille, mutta hän ei näe järkeä jäädä Minolaan, jossa temppelin vastustajat riehuvat.

Nera Tulen tahdossa


Kannen kuva: Eveliina Kronqvist
Matkalaisten ensimmäisenä etappina on kaukaisessa Namurissa sijaitseva Tulikristallin temppeli. Sinne heidän on kuljettava Suurmetsän halki, vaikka se on tunnetusti metsähaltioiden aluetta eivätkä haltiat katso hyvällä metsän läpi kulkemista. Yhteentörmäykseltä ei voida välttyä, mutta Neran sukulaissuhteet antavat tilaisuuden päästä neuvottelemaan metsähaltioiden päällikkön kanssa. Lopulta heltiää myös lupa kulkea kohti Namuria.

Jo Maan mahdissa Nera on epäillyt, että Sennalla saattaisi olla näkijän kykyjä. Näyt ovat vesikristallin lahja, joten Sennalla maakristallin neitona ei kykyä pitäisi olla, mutta silti Nera kannustaa Sennaa kokeilemaan näkyjen näkemistä veden peilin kautta. Harjoitukset jatkuvat läpi matkan ja Nera on yhä varmempi, että Sennalla todella on näkemisen lahja.

Momin suunnatessa Tulikristallin temppeliin Bladen ja seurueeseen liittyneen palkkiometsästäjämiehen, Thymen kanssa Nera ja Senna jäävät Namuriin odottamaan. Heidän seuraansa jää myös Thymen vaimo, Astara, sillä Tulikristallin temppeli ei halua päästää naisia mailleen ja jo Momin vieminen sinne on hankalaa.

Nera ja Senna harjoittelevat päivällä näkyjen näkemistä, mutta illalla Senna lähtee vielä yksin satamaan harjoittelemaan. Nera ei ole suoranaisen mielissään asiasta, vaikkei ryhdy vastustamaan. Kun Sennan entinen sulhanen, joka on liittynyt temppelin vastustajiin, sitten saapuu samana iltana satamaan etsimään Momia, Nera katuu päätöstään. Senna pakenee sulhastaan merenrantaan, ja ikkunasta välikohtauksen nähnyt Nera säntää yhdessä Astaran kanssa heidän peräänsä. Ajojahtiin liittyy myös temppeliltä juuri palannut Blade.

Hätätilanteessa Sennan kyvyt voimistuvat ja hän onnistuu houkuttelemaan rantaan hyökyaallon, joka hukuttaa hänen entisen sulhasensa ja miltei hänet itsensäkin. Kun Nera löytää läpimärän Sennan rannalta, hän ei voi kuin syyttää itseään siitä, mitä tapahtui. Hetkeä myöhemmin hänelle selviää, että Senna on menettänyt näkönsä. Neraa painaa syyllisyys siitä, että juuri hän on kannustanut Sennaa leikittelemään kyvyillään, vaikkei hän ole saanut papittaren koulutusta eikä siten kunnolla edes tiedä, miten näkijän kyvyt toimivat. Nera päättää pyytää Sennalle apua Vesikristallin temppelistä.

Nera Veden vaistossa


Kannen kuva: Eveliina Kronqvist
Veden vaistossa matkalaiset suuntaavat koti Avalonia, Neran kotiseutuja. Neraa painaa huoli Sennasta, jota sokeus vaivaa muutenkin kuin fyysisesti. Samaan aikaan seurueen väleissä tuntuu olevan muitakin ongelmia, mutta Neralle Sennan hyvinvointi on ensisijaista muihin asioihin verrattuna.

Avalonissa Neran on jälleen kohdattava menneisyys, jonka hän on jättänyt taakseen. Entiset tuttavat ja perhe eivät anna hänen unohtaa, ettei hän aina ole toiminut erityisen viisaasti.



Seuraa myös somessa!

https://www.facebook.com/annakkaija/ https://www.instagram.com/afeni84/ https://twitter.com/Afeni84

Veden vaisto betalukupalvelussa ja ammattimaisuuden tarkistuksessa

Etsin aina uusia mahdollisuuksia kehittyä kirjoittajana ja toisaalta myös kirjan markkinoijana. Indiekirjailijan on käytännössä tehtävä kaikki itse ja budjetti voi olla tiukka, joten kivenkolotkin on toisinaan käännettävä.



HelMet-kirjastoilla on tarjolla betalukijapalvelu, jota voi käyttää ihan kuka tahansa tekstistään palautettava haluava kirjoittaja. Aiempien kirjojeni kohdalla en ollut kuullut tällaisesta mahdollisuudesta, mutta nyt huomasin mainoksen somessa ja päätin testata palvelun Veden vaiston kohdalla.

Samoihin aikoihin satuin myös voittamaan arvonnassa Books on Demandilta käsikirjoituksen ammattimaisuuden tarkistuksen, joka on siis maksullinen palvelu. Koska minulla ei ole nyt muutakaan riittävän valmiissa vaiheessa olevaa käsikirjoitusta, päätin  hyödyntää myös kyseisen palvelun Veden vaiston käsikirjoitukseen.

Tässä postauksessa kerron molemmista kokemuksista.

Fiiliksiä betalukijapalvelusta

Betalukijapalveluun lähetetään oma käsikirjoitus sähköpostitse. Vastaus saapui parin päivän kuluttua ja siinä annettiin summittainen aikataulu, koska seuraava lukija vapautuu. Noin viikon päästä sain uuden viestin, jossa lukija ilmoitti tarttuvansa tekstiini. 

Tekstin pituus varmasti vaikuttaa siihen, kuinka nopeasti lukija seuraavan kerran ottaa yhteyttä. Veden vaisto on reilut 400 liuskaa, ja betalukijani otti seuraavan kerran yhteyttä noin parin viikon kuluttua. Olettaisin, että heillä on myös muita työtehtäviä, jotka saattavat vaikuttaa siihen, kuinka nopeasti he pystyvät tekstejä lukemaan. Kannattaa siis varata aikaa eikä toivoa palautetta heti seuraavaksi päiväksi. Itse olin varautunut odottamaan koko maaliskuun, joten yllätyin positiivisesti, miten nopeasti vastaus sähköpostiini kolahti.

Betalukija ei ole oikolukija, mutta tästä huolimatta sain palautetta, että kieli vaikutti virheettömältä satunnaisia lyöntivirheitä lukuun ottamatta. Palautetta sain myös siitä, että kirja on haasteellinen kirja lukijalle, joka ei ole aiempia osia lukenut. Tämä tieto ei sinällään tullut minulle yllätyksenä ja oli itse asiassa yksi syy, miksi halusin betalukijapalvelua käyttää. Muut esilukijani ovat lukeneet sarjan aiemmat osat eivätkä siis pysty sanomaan, miltä Veden vaisto tuntuu, jos sen lukee ennen kahta edellistä. Yritän tuota haasteellisuutta vielä vähän loiventaa seuraavassa versiossa, mutta kuitenkin toimia niin, ettei tekstistä tule liian tylsää ja toistavaa lukijoille, joille tarina on ennestään tuttu.

Betalukijani antoi palautetta myös siitä, miten olin henkilöhahmoja käyttänyt tarinassa. Heräsin tätä kautta huomaamaan, millainen liuta nimettyjä hahmoja minulla onkaan. En nimittäin ole ajatellut sitä koskaan aiemmin. Ilmankos tuntuu välillä, että päässä suorastaan kuhisee!

Saatu palaute varmasti vaihtelee sen mukaan, kuka palvelun työntekijöistä sattuu tekstin lukijaksi valikoitumaan. Olettaisin myös itse tekstin vaikuttavan palautteen pituuteen ja sisältöön. Jos kokeilet palvelua, et välttämättä saa palautetta juuri samoista asioista kuin minä, koska jokaisella kirjoittajalla on omat vahvuutensa ja kehittämisen paikkansa.

Joka tapauksessa suosittelen palvelun käyttämistä, varsinkin jos sinulla on pulaa esilukijoista. Lukijan näkemys omasta tekstistä auttaa eteenpäin kirjoittamisen kanssa. Arvostan todella paljon sitä, että kirjasto tarjoaa myös tällaista hienoa palvelua. Kiitos!

Tunnelmia ammattimaisuuden tarkistuksesta

Maaliskuulle mahtui myös toinen palautesessio, joka oli hyvin erilainen verrattuna edelliseen. Books on Demandin ammattimaisuuden tarkistus alkaa sillä, että kirjailija täyttää yrityksen verkkosivulta löytyvän lomakkeen. Se kannattaa käydä huolellisesti läpi ja vastata jokaiseen kysymykseen ajatuksen kanssa. Koin osan kysymyksistä hieman hankaliksi, mutta silti oli hyvä pysähtyä pohtimaan niitäkin asioita, jotka eivät ole itselle helppoja.

Lomakkeen lisäksi Books on Demandille toimitettiin käsikirjoitus. Sen ei tarvinnut tässä kohtaa olla taitettu. Minulla käsikirjoituksen toimittamisessa oli ongelmia enkä saanut sitä ladattua ammattimaisuuden tarkistukseen, vaikka kokeilin kolmea eri selainta ja kolmea eri tiedostomuotoa. Ongelman tarkempi luonne jäi mysteeriksi, mutta sain kuitenkin toimittaa käsikirjoituksen sähköpostin liitteenä, joten haittaa tästä ei koitunut. 

Seuraavassa vaiheessa Books on Demandin työntekijä tutustui antamiini vastauksiin ja käsikirjoituksiin. Minun tapauksessani hän myös vilkaisi aiempia kirjojani, mikä oli hyvä, koska kyseessä on sarjan kolmas osa. En osaa sanoa, kuuluuko tällainen käytäntöihin, jos kyse on yksittäisestä romaanista. 

Perehtymisen jälkeen pidimme puhelinneuvottelun, jossa käytiin yhdessä lomakkeen kysymykset läpi. Tätä varten on hyvä tallentaa omat vastaukset lomakkeelta tietokoneelle tai pitää niitä auki selainikkunassa puhelun ajan. Itse valitsin ensimmäisen vaihtoehdon.

Ammattimaisuuden tarkistaja kommentoi jokaista kysymystä ja vastausta. Hän kertoi, mistä oli samaa mieltä ja mistä mahdollisesti eri mieltä sekä teki ehdotuksia, miten erilaisiin kohtiin voisi vielä panostaa. Keskustelussa puhuttiin kirjan sisällöstä, ulkoasusta ja markkinoinnista. Jälkimmäiseen liittyen keskustelimme myös kotisivuista ja sometileistäni.

Hyödyllisimmäksi keskustelussa koin markkinointia koskevan osuuden, sillä siinä puolessa minulla on vielä parantamisen varaa. Sain ajattelemisen aihetta enkä vielä tiedä, miten etenen asioiden kanssa, mutta ainakin vaihtoehtoja on pöydällä. Tuota osiota lukuun ottamatta tarkistus tuntui palvelevan enemmän aloittelijaa kuin kokeneempaa indiekirjailijaa. Sain silti muutamia hyviä vinkkejä ja palaute on aina tervetullutta, joten en koe sen menneen hukkaan.

Ammattimaisuuden tarkistus kustantaa 99 euroa. Siitä voi olla hyötyä, jos epäröit kirjan nimen tai kannen kanssa tai jos tarvitset näkemystä vaikkapa kirjan markkinointimahdollisuuksista. Oikoluku- tai kustannustoimituspalvelu se ei ole eikä siltä kannata sellaista odottaa. (Joskin itse sain myös tässä yhteydessä palautetta hyvästä kielenhuollosta.)

Seuraavia palautteita odotellessa

Näiden kahden palvelun hyödyntämisen jälkeen Veden vaisto onkin jo jatkanut matkaansa ja on tällä hetkellä esilukijoiden käsissä. Odottelen mielenkiinnolla, millaista palautetta heiltä tulee. Esilukijoissa on kaksi vanhaa konkaria ja kolme uutta tulokasta, mutta kaikki ovat lukeneet sarjan aiemmat osat. 

Palautteiden odottaminen on yhtä aikaa ihanaa ja kamalaa. Toisaalta vähän pelottaa, jos tuleekin rankkaa kritiikkiä, jos käsikirjoitus onkin esilukijoiden mielestä ihan kamalaa kuraa. Toisaalta sormet jo syyhyävät, että pääsisi tarkastelemaan tekstiä pää täynnä uusia ajatuksia.

Oletko sinä käyttänyt betalukupalvelua tai ammattimaisuuden tarkistusta? Tiedätkö / suosittelisitko jotain muuta vastaavaa palvelua?

Lue myös

Kuka on Kristallin lapsien Senna?
Kuka on Kristallin lapsien Momi?


Seuraa myös somessa!

https://www.facebook.com/annakkaija/ https://www.instagram.com/afeni84/ https://twitter.com/Afeni84