Featured Slider

Kirjoittaisitko fantasiaa?

Fantasia on kirjallisuuden genre, jota osa vierastaa ja joka kiehtoo osaa. Kumpaan ryhmään sinä kuulut? Kutkuttaisiko fantasian kirjoittaminen? Kenties olet sitä jo kokeillut tai ehkä vielä hieman epäröit. Fantasian kirjoittaminen voi tuntua työläältä eikä välttämättä edes tiedä, mistä aloittaisi. Se on ihan ymmärrettävää, mutta jos jokin asia uteloittaa, kannattaa siitä ottaa selvää.

 


Monen mielikuva fantasiasta saattaa olla tolkienlainen: suljettu maailma omine historioineen, haltioineen, örkkeineen, kääpiöineen ja hobitteineen. Eeppisen suuri tarina hyvän ja pahan välisestä taistelusta. Taikuutta, velhoja ja taikaesineitä. Tai kenties mieleen nousee kuva tuoreemmasta teoksesta. Kukapa meistä ei tietäisi Valtaistuinpeliä (Tulen ja jään laulu -kirjasarja), jossa vanhat suvut ottavat mittaa toisistaan, paha uhkaa pohjoisesta käsin ja lohikäärmeet ovat todellisuutta. Seksiä, verisiä murhia ja kieroilua jälleen eeppisessä mittakaavassa.

Kuulostaa ehkä työläältä. Miten tuollaiseen urakkaan oikein kykenee? Eikö maailman luominen ole kamalan vaikeaa, jotta siitä saa uskottavan? Ja onko pakko olla taikuutta, velhoja, haltioita ja lohikäärmeitä?

Fantasia voi olla kaikkea tuota. Myös oma kirjasarjani, Kristallin lapset, jatkaa eeppisen (matka)fantasian perinteitä. Jopa haltiat ja lohikäärmeet ovat mukana, mutta tarinaa on höystetty japanilaisista roolipeleistä napatuilla mausteilla. Jos elämää suuremmat seikkailut kiehtovat, tämän tyylinen fantasia voi kolahtaa.

Sinun ei ole kuitenkaan pakko lähteä juuri eeppiselle tielle. Nimittäin fantasia on myös paljon muuta kuin suuria, koko maailmaa syleileviä seikkailuja. Jos valtava mittakaava hirvittää, kokeile jotain pienempää.


Korkeaa vai matalaa fantasiaa?

Korkea fantasia on usein suuri seikkailukertomus suljetussa maailmassa eli jossain muualla kuin tässä meidän todellisuudessamme. Sitä kirjoittaakseen täytyy olla valmis luomaan uusi maailma omine lakeineen ja sääntöineen. Tolkienin Keskimaa on juuri tällainen.

Suomalaisista tarinoista tulevat mieleen esimerkiksi Anu Holopaisen Syysmaa-sarja ja Skessa Kaukamaan Qyamian kirjat. Holopaisen Syysmaa on ihanan maanläheinen siitä huolimatta, että sijoittuu omaan suljettuun maailmaansa. Kaukamaan kirjoissa taas örkit on nostettu esille erilaisessa valossa kuin vaikkapa Tolkien kirjoissa, mikä on ihanan raikas tuulahdus ja kiehtova suunta fantasian saralla.

Omiin maailmoihinsa sijoittuvat niin ikään Maria Carolen kirjat Tulen tyttäriä ja Sinisen talon noita kuin myös Liliana Lennon Dionnen tytöt, Salaisuuksia Delobriandissa sekä Koivu ja Pihlaja, mutta koen ne fantasiaelementeiltään varsin matalina kirjoina. Maailmoissa on mukana fantastisia puolia, kuten jumalverisiä tai puihin sidoksissa olevia hahmoja, mutta yleisesti ottaen maailmat muistuttavat omaamme melko läheisesti.

Jos haluaa sijoittaa fantasiatarinansa suljettuun maailmaan, voikin miettiä, mikä on itselleen helpompaa. Haluatko lähteä luomaan maailmaa, jossa esimerkiksi taikuus on tärkeässä roolissa? Tällöin on mietittävä, miten se vaikuttaa talouteen, politiikkaan ja ihmisten välisiin suhteisiin.
 
Vaihtoehtoisesti voi poimia itseään kiinnostavan historiallisen aikakauden ja rakentaa fantasiamaailmansa ilman taikaa sen ympärille. Fantastinen kehys luo erilaisen vapauden tarinalle kuin historiallisen viitekehyksen noudattaminen. Tällaiset tarinat ovat ehkä hieman korkean ja matalan fantasian välimaastossa.

Selvästi matalaa fantasiaa ovat usein kertomukset, jotka sisältävät fantastisia elementtejä mutta sijoittuvat omaan todelliseen maailmaamme. Sini Helmisen Väkiveriset-sarja tapahtuu tämän päivän Suomessa, kuten myös Elina Rouhiaisen Susiraja- ja Väki-sarjat. Näissä kirjailija on valinnut itseään kiehtovia fantasiaelementtejä tai hyödyntänyt mytologiaa ja yhdistänyt sen osaksi todellisuutta.

Aina ei ole pakko lähteä edes kirjoittamaan sarjaa, vaikka niitä paljon nähdään fantasiakirjallisuudessa. On ihan okei kirjoittaa tarina, joka on yksi kokonaisuus. Esimerkiksi S. A. Keränen on toiminut näin omien kirjojensa, Symbioosin ja Näkyviin piilotetun, kohdalla. Niissä pääpaino on tosielämän ihmissuhteilla, mutta molemmista tarinoista löytyy fantasiatwisti, joka antaa oman mausteensa kokonaisuuteen.


Ei pelkkiä velhoja ja lohikäärmeitä

Fantasia on nykyisin hyvin laaja genre, jossa ei tarvitse takertua johonkin yksityiskohtaan. Voit kirjoittaa velhoista, ritareista ja lohikäärmeistä, jos niin haluat ja se sykähdyttää sinua. Mikään pakko ei kuitenkaan ole vaan fantasia antaa sinulle vapauden sukeltaa juuri sellaisiin outouksiin, jotka saavat innostuksen vyörymään syliisi.

Jos mielikuvitustasi kutkuttaa ajatus saunatontuista, mikset kertoisi heidän elämästään nykypäivän mellastuksessa? Tai ehkä mielestäsi näkki on aina ollut väärinymmärretty ja ansaitsee toisenlaisen tarinan itselleen. Tartu silloin siihen aiheeseen ja kerro tuo erilainen tarina!

Voit lähteä liikkeelle jostain tutusta ja ujuttaa erikoiset elementit tarinaasi pikkuhiljaa. Mitä tapahtuu, kun päähenkilö muuttaa maalle, ostaa itselleen omakotitalon ja päättää kunnostaa pihan perältä löytyvän ulkosaunan, jossa tonttu on elänyt tyytyväisenä omissa oloissaan?

Kun lähdet kokeilemaan fantasian kirjoittamista, voit aivan hyvin poimia rusinat pullasta eli valita juuri ne asiat, jotka sinua kiehtovat. Tarinasi ei ole pakko olla jotain perinteistä. Genre ei pakota sinua tiettyyn linjaan vaan sinulla on vapaus valita suuntasi. Voit kirjoittaa siitä, mistä jo tiedät, tai siitä, mikä saa sydämesi sykähtämään. Omasta mielestäni parasta on yhdistää nämä molemmat.


Lähtölaukaus fantasian kirjoittamiselle

Lukeminen on aina hyvä keino perehtyä kiinnostavaan genreen. Jos et vielä tiedä, mikä fantasiassa voisi kiinnostaa sinua, poimi lukupinoosi mahdollisimman erilaisia fantasiakirjoja. Luultavasti osa niistä pitkästyttää sinua mutta osa sytyttää aidosti. Silloin tiedä, mikä voi olla oma suuntasi.

Vanha viisaus sanoo, että kirjoittamaan oppii kirjoittamalla. Ennemmin tai myöhemmin edessä on siis hetki, jona on vain tartuttava kynään. Jos et halua tehdä sitä yksin, voit lähteä ottamaan ensiaskeliasi fantasian kirjoittamisen parissa vaikkapa kirjoituskurssilla.

Ohjaan aloittelijaystävällistä fantasiakurssia Wellamo-opistolla verkko-opintoina. Kurkistus fantasian kirjoittamiseen sisältää neljä kurssikertaa, joilla pääset perehtymään fantasiaan genrenä, maailman luomiseen sekä henkilöhahmoihin. Uteloiduitko? Varaa oma paikkasi pian, sillä niitä on tarjolla rajallinen määrä.

Myös muut kurssini löydät Kurssit-sivultani. Käy kurkkaamassa, olisiko listassa myös jotain muuta, mikä voisi kiinnostaa sinua.

Tulitpa kurssille mukaan tai et, haluan toivottaa sinulle hyvää matkaa fantasian kirjoittamisen parissa. Pystyt siihen! Anna kynällesi vapaus seikkailla juuri niillä rajamailla, jotka sille kuiskuttelevat.

Mikä ihmeen sanataideohjaaja?

Sanataide ja sanataideohjaaja ovat monille vielä aika vieraita termejä. Sen olen saanut viime vuosien aikana huomata, kun olen maininnut ammatillisista aikomuksistani keskustelukumppaneilleni. Mitä se sellainen sanataideohjaaja tekee? Ja mitä on edes sanataide?

Postaukseen on päivitetty 17.11.2020 maininta lasten kerhoista.

Sanataide muodostuu kahdesta sanasta, jotka jo sinällään kertovat, mistä on kyse. Se on taidetta, jota tehdään sanoilla. Kielellä leikittelyä, luovuutta.

Sanoja voi käyttää monella tavalla. Aina ei ole pakko olla kyse kirjoittamisesta, vaikka se on oma lempilapseni. 

Sanataidetta voi kuitenkin tuottaa myös suullisesti tai vaikka leikkaamalla sanoja aikakauslehdistä ja liimaamalla niitä paperille. Sanataiteeseen voi yhdistää kuvaa, ääntä ja liikettä. Vain mielikuvitus on rajana.

Taiteen ajatellaan helposti olevan jotain ylevää ja hienoa, tavallisuuden yläpuolella. On se toki myös sitä, mutta näen taiteen lisäksi irrottautumisena arjesta. Se on tapa ilmaista itseään ja heittäytyä. Taiteessa voi tutkiskella, etsiä ja ihmetellä. Ei tarvitse välttämättä edes saada mitään valmista vaan tärkeintä on se, että kokeilee ja antaa mennä. Taide on hurvittelua ja sanataide sanoilla hurvittelua.

 

Kuka on sanataideohjaaja?

Sanataideohjaajalla voi olla moninaisia rooleja. Hän saattaa toimia kirjoittamisen opettajana, kerhonohjaajana, vetää muisteluryhmää seniorien parissa tai voimaannuttavaa kirjoittamista mielenterveyskuntoutujille. 
 
Hän saattaa auttaa tavoitteellista kirjoittajaa hiomaan tekstistään entistä parempaa tai innostaa aloittelijaa, jotta tämä pääsisi alkuun. Hän voi auttaa luovuuden lukkojen avaamisessa tai tökkiä ajatuksia uusille urille.

Sanataideohjauksen lisäksi olen hankkinut koulutuksen sosiaalialalta ja kirjoittamisen perusopinnoista. Näen itseni kirjoittajan rinnalla kulkijana, eräänlaisena valmentajana, joka tsemppaa eteenpäin. Osaan antaa tekstistä rakentavaa kritiikkiä, mutta erityisesti rakastan etsiä jokaisen vahvuuksia ja rohkaista hyödyntämään niitä.

Työhistoriani koostuu tehtävistä, joihin on kuulunut ihmisten auttaminen eteenpäin hankalissa elämäntilanteissa. Olen ollut tsemppari ja pyrkinyt tyrkkäämään jokaista eteenpäin juuri sillä polulla, jota he ovat halunneet kulkea. 

Samalla tavalla suhtaudun kirjoittamisen ohjaamisen ja opettamiseen. Ei ole yhtä oikeaa tietä, joka sopii kaikille. Sen sijaan on olemassa lukuisia erilaisia polkuja. Minä en voi tietää, mikä niistä on kellekin oikea, mutta voin ottaa kiinni kädestä ja lähteä tarkastelemaan tilannetta yhdessä kirjoittajan kanssa. Tavoitteeni on, että jonain päivänä kirjoittaja vilkuttaa iloisena ja jatkaa matkaansa ilman minua, rohkeasti ja pystypäin omalla tiellään. Kenties kun kohtaamme jälleen, on hänen vuoronsa opastaa minua.
 

Mitä on luvassa?

Aloittelen hiljalleen uraani sanataideohjaajana. Tällä hetkellä kalenterissani on kolme sanataidekurssia, jotka ohjaan Wellamo-opistossa verkkokursseina. Alkuvuodesta on luvassa fantasiaa, romantiikan rakenteita ja erotiikkaa. Tarkemmat tiedot kursseista löydät Kurssit-sivultani.

Opistohommien lisäksi olen lupautunut ohjaamaan kahta lapsille suunnattua kerhoa Kansalliselle lastenliitolle. Espoon Niittykummun koululla alkaa tammikuussa 2021 sekä Taikatarinointia että Tarinamatka. Lue kerhoista lisää.

Tavoitteenani on saada ohjattavaksi myös muutama pidempi kurssi. Heti kun tilanne selkiintyy, lupaan tiedottaa myös niistä.

Tällä hetkellä kartoitan erilaisia mahdollisuuksia ja pidän oveani avoimena. Sydämeni sykkii sanataiteelle, ja haluan päästä jakamaan omasta innostani myös muille. Aion siis hypätä seikkailuun ja toivon kohtaavani juuri sinut tämän matkan varrella. Kuljetaan yhdessä sanojen seikkailumetsään.