Anna Kaija

Joulun loma-ajat tulla jolkottavat, mutta myös kevätlukukausi kolkuttelee jo oven takana. Nyt on loistava hetki hankkia itselle tai läheiselle lahjaksi kirjoituskurssipaikka keväälle. Ensimmäiset kurssit alkavat jo tammikuun puolivälissä.

Lukuunottamatta Sanataiteen superviikonloppua, kaikki kurssit ovat verkkokursseja.

Kurssien tilanne päivitetty: 26.11.2024

Maanantaisin

Täydennä tarinaa (Espoon työväenopisto) | Muutama paikka jäljellä

• Ma 20.1.-28.4.
• 18:00-19:30

Suunnittele ja tarinoi -kurssin jatkokurssi

Suunnitelma toteutukseen! Kurssilla opit, miten lyhyen ja pitkän proosan juonet eroavat toisistaan sekä miten tarinaan voi luoda kantavan teeman. Teorian lisäksi painotamme erityisesti lisäkohtausten kirjoittamista tekeillä olevaan tarinaan ja kannustavaa kommentointia.

Kurssi on suunnattu ensisijaisesti kirjoittajille, jotka ovat jo aloittaneet tarinan kirjoittamisen tai vähintäänkin luoneet sille jonkinlaisen suunnitelman. Mukaan voi siis tulla, vaikka olisi vasta aloittamassa kirjoittamista. Kurssin aikana saat viikkotehtäviä ja pääset lukemaan Moodlessa toisten kurssilaisten tekstejä. Tavoitteena on yhdessä kannustaa jokaista eteenpäin oman tarinansa kanssa.

Ilmoittautuminen

Tiistaisin

Aamusivut Zoomissa B (Wellamo-opisto) | Hyvin tilaa

• Ti 14.1.-15.4.2025
• 9:00-10:30

Starttaa päivä kirjoittamalla! Kurssilta saat ideoita ja aiheita, joita voit lähteä kehittämään omaan suuntaasi.

Tule kirjoittamaan yhdessä toisten kanssa Zoomiin. Kurssilla keskitymme tuottamaan tekstiä sekä käymme harjoitusten lomassa pieniä keskusteluja. Opettaja varaa jokaiselle kerralle harjoituksia tai kirjoitusprompteja, jotka voit kirjoittaa itsenäisinä teksteinä tai halutessasi kytkeä osaksi keskeneräistä kirjoitusprojektiasi.

Kurssin avulla saat itsellesi kirjoitusrytmiä viikkoon ja pääset aloittamaan aamusi luovasti.

Kurssin live-tapaamiset toteutetaan Zoomissa. Lisäksi käytössä on Pedanet-alusta, jolta voit tarkistaa kurssin aikana tehdyt harjoitukset, mikäli haluat palata niihin.

Osallistumiseen  tarvitset vähintään sähköpostiosoitteen, tietokoneen tai tabletin, jossa  on nettiyhteys, kuulokkeet/kaiuttimet ja mikrofonin sekä riittävän  teknisen osaamisen näiden itsenäiseen käyttämiseen. Kamerasta on hyötyä  mutta se ei ole välttämätön.

Ilmoittautuminen

Tutustu romantasiaan (Wellamo-opisto) | Muutama paikka jäljellä

• Ti 14.1.-15.4.2025 
• 17:00-18:30

Haluatko kirjoittaa romanttista fantasiaa eli romantasiaa? Genreyhdistelmän nimi on rantautunut myös Suomeen, mutta miten luoda kiehtova kokonaisuus, jossa molemmat genret pääsevät oikeuksiinsa?

Kurssilla opit, mitä eroa romantasialla, paranormaaleilla romansseilla ja fantasialla, jossa on ripaus romantiikkaa. Pääset myös perehtymään genrejen erityispiirteisiin ja suunnittelemaan omaa romantasiatarinaasi. Käymme läpi teoriaa ja vinkkejä, joita viemme käytäntöön harjoitusten kautta.

Kurssin live-tapaamiset toteutetaan Zoomissa. Lisäksi käytössä on Pedanet-alusta, jolta voit ladata kurssin diasarjat ja tarkistaa kurssin aikana tehdyt harjoitukset, mikäli haluat palata niihin.

Osallistumiseen tarvitset vähintään sähköpostiosoitteen, tietokoneen tai tabletin, jossa on nettiyhteys, kuulokkeet/kaiuttimet ja mikrofonin sekä riittävän teknisen osaamisen näiden itsenäiseen käyttämiseen. Kamerasta  on hyötyä mutta se ei ole välttämätön. 

Ilmoittautuminen

Keskiviikkoisin

Ovi fantasian maailmaan (Espoon työväenopisto) | 1 paikka jäljellä

• Ke 15.1.-16.4., n. joka toinen viikko
• 17:00-20:15

Kiinnostaako fantasia? Sukella genren perusteisiin!

Perehdymme fantasian kirjoittamiseen. Kevätlukukauden aikana opit fantasian avainkohtaukset. Käymme läpi tarinan aloitusta, keskivaihetta ja lopetusta. Lisäksi puhumme fantasian julkaisumahdollisuuksista Suomessa.

Kurssi sopii erityisesti sinulle, jos sinulla on jo työn alla oma fantasiatarina, mutta myös aloittelijat ovat tervetulleita mukaan. Käymme läpi teoriaa tarinarakenteista ja juonen kehittämisestä sekä teemme nopeita tuntiharjoituksia. Keskustelemme myös aihepiiriin liittyvistä teemoista. Pääset kokeilemaan kurssilla opittuja asioita omassa tekstissäsi, josta saat palautetta. Kurssikertojen viimeisellä oppitunnilla keskitymme kirjoittamiseen. 

Ilmoittautuminen

Luovuuden lukot auki (Espoon työväenopisto) | Hyvin tilaa

• Ke 22.1.-23.4., n. joka toinen viikko
• 17:00-20:15

Tökkiikö teksti? Kurssilla etsimme avaimia luovuuden lukkoihin.

Vaivaako tyhjän paperin kammo? Kurssilla pääset kokeilemaan erilaisia luovia kirjoitusharjoituksia. Opit tunnistamaan, millaiset harjoitukset ja tekemisen tavat inspiroivat sinua ja mistä saat kirjoittamiseesi iloa.

Kurssilla keskitymme pääasiassa kirjoitustehtävien tekemiseen, mutta keskustelemme myös tehtävien ja niistä syntyneiden tekstien herättämistä ajatuksista. Jokaisella kerralla on teema, johon paneudumme ja jonka ympärille tehtävät keskittyvät. Aloitamme kevyistä harjoituksista ja siirrymme kohti haastavampia. Pääset myös kokeilemaan tekstisi muokkaamista entistä ehommaksi.

Ilmoittautuminen

Torstaisin

Kirjoita syviä näkökulmahahmoja (Espoon työväenopisto) | Hyvin tilaa

• To 23.1.-13.2.2025
• 17:00-19:30

Kerro tarinaa hahmon kautta!

Haluatko saada lukijan eläytymään syvälle henkilöhahmon kokemukseen? Tahdotko kirjoittaa tarinan, joka saa hetkeksi unohtamaan todellisuuden? Kurssilla opit, miten elävöität näkökulmahahmoa ja annat lukijasi kokea tarinan hänen kauttaan.

Teemme kirjoitusharjoituksia ja tutustumme teoriassa näkökulmahahmojen kirjoittamiseen. Kurssi sopii erityisesti kokeneemmille kirjoittajille, joille näkökulmahahmojen kirjoittaminen on jo tuttua, mutta aloittelijatkin ovat tervetulleita tutustumaan aiheeseen.  

Ilmoittautuminen

Tarinankerronnan perusteet, 1 op (Espoon työväenopisto) | Hyvin tilaa

• To 27.2.-27.3.2025
• 17:00-19:30

Opi tarinankerronnan periaatteet ja kehity kirjoittajana!

Haluatko paremmaksi kirjoittajaksi tai kenties haluat ymmärtää tarinoiden kirjoittamista työsi takia? Kurssilla opit mistä osista tarina koostuu ja millaisia tarinatyyppejä on olemassa.

Teorian ja tehtävien kautta opit, miten luot henkilöhahmoja, rakennat tarinan ja sen miljöön. Tutustumme myös erilaisiin kertojaratkaisuihin.

Kurssi koostuu luento-osuuksista ja harjoituksista. Jokaiselta kurssikerralta saat kotitehtävän, jonka palautat Moodleen. Opettajan jakaman lukumateriaalin avulla syvennät ymmärtämystäsi aiheesta.

Ilmoittautuminen

Viikonloppuna

Sanataiteen superviikonloppu (Wellamo-opisto) | Hyvin tilaa

• HUOM! Lähiopetus
• 5.–6.4.2025 
• la 10:00–15:45 
• su 10:00–15:15 

Sanataiteen superviikonloppu tarjoaa neljä erilaista näkökulmaa kirjoittamiseen. Viikonlopun aikana opiskelet neljän opettajan johdolla, kirjoitat, kokeilet ja keskusteletkin. Tutustut uuteen kirjallisuusgenreen romantasiaan. Unen mieli ja runon kieli- pajassa inspiroidut unien ja runojen vastavuoroisesta leikistä. Elämäntarinapajassa löydät kirjoittamisen aiheita oman elämäsi varrelta. Lisäksi pohdit kirjoittamalla ja keskustelemalla, mistä saat iloa ja voimaa kirjoittamiseen ja mitä kirjoittaminen voi sinulle antaa. Kaksipäiväinen intensiivikurssi kutsuu sukeltamaan sanojen virtaan. Kurssi toteutetaan yhteistyössä Salpausselän kirjailijoiden kanssa.


TYÖPAJOJEN KUVAUS JA OPETTAJAT: 

GENRENÄ ROMANTASIA 

Romantasiapaja tutustuttaa sinut nousussa olevaan genreen, jossa yhdistyvät fantastiset seikkailut ja romanttiset tunnelmat. Pajan ohjaaja Anna Kaija on kirjoittamista yliopistossa opiskellut fantasia- ja romantiikkakirjailija ja genrekirjallisuuteen erikoistunut sanataideohjaaja. 

UNEN MIELI JA RUNON KIELI 

Unen mieli ja runon kieli-työpajassa tutustutaan unien ja runouden vastavuoroisuuteen ja haetaan inspiraatiota kirjoittamiseen omista unista ja runoudesta. Pajan ohjaa runoilija ja luova uniohjaaja Lealiisa Kivikari 

KATKELMIA ELÄMÄN VARRELTA 

"Elämäntarinatyöpajassa poimitaan katkelmia elämän varrelta ja kirjoitetaan niistä pieniä tekstejä." Pajan ohjaaja Tuulikki Norrlin on luovan kirjoittamisen ohjaaja, kirjallisuusterapiaohjaaja ja innokas kaunokirjallisuuden lukija. 

KIRJOITTAMISEN ILOA JA VOIMAA 

Mistä saat kipinää kirjoittamiseesi? Mitä kirjoittaminen voi sinulle antaa ja millä tavoin voit kirjoittamalla saada iloa, voimaa ja itsetuntemusta. Pajan ohjaaja Annamari Saure on kirjoittamisen opettaja, kirjallisuusterapiaohjaaja, tietokirjailija ja Salpausselän kirjailijoiden aktiivinen jäsen.

eli kuinka löysin japanilaisen tarinarakenteen suomalaisesta kirjasta

Minua on jo vuosia kiehtonut lännessä vähemmän tunnettu neliosainen tarinankerronnan rakenne: kishoutenketsu. Mielenkiintoni on noussut erityisesti japanilaisen viihdekulttuurin harrastamisen kautta, mutta rakenteessa on ylipäätään jotain sellaista, mikä ihastuttaa minua ja kutkuttelee mieltäni. Kirjoitin aiheesta myös vuonna 2021.

Länsimaisessa kirjallisuudessa en muista rakenteeseen törmänneeni. Paitsi tänä kesänä, kun nappasin kirjakauppareissulla mukaan Sinikka Koyaman esikoisteoksen Joka kurjen laulua kuuntelee (2022). Kirja itsessään henkii Japanista saatuja vaikutteita aina ihastuttavasta kannesta teoksen nimeen ja tunnelmaan saakka. Tässä mielessä en oikeastaan ole yllättynyt, että pääsin nauttimaan myös kishoutenketsusta juuri kyseistä kirjaa lukiessa.

Kishoutenketsu koostuu nimensä mukaisesti neljästä osasta: johdanto (ki), kehittely (shou), käänne (ten) ja loppuratkaisu (ketsu). Siinä missä länsimaisissa tarinarakenteissa merkittävä käänne useimmiten ajoittuu sivumäärällisesti jotakuinkin tarinan keskikohtaan, kishoutenketsun käänne sijoittuu huomattavasti myöhemmäksi, hyvin lähelle loppuratkaisua. 

On siis hyvin mahdollista, että länsimaalainen lukija saattaa hämmentyä tarinankerronnan etenemisestä, kun hänen olettamaa käännettä ei keskikohdassa tarjoillakaan. Ovathan monet meistä tottuneet erilaiseen tapaan koostaa tarina. Toisaalta rakenneratkaisu saattaa tuntua lännessä tuoreelta juuri tästä syystä. 

Neliosainen tarinankerronnan rakenne Koyaman teoksessa

Huom! Tässä osuudessa on lieviä juonipaljastuksia kirjasta. Lue omalla vastuullasi. En kuitenkaan paljasta käännettä ja loppuratkaisua.

Johdanto-osassa lukija tapaa 19-vuotiaan Sofian, joka nukahtaa bussissa ja havahtuu seuraavan kerran, kun on jo saapunut päätepysäkille. Paikkaa hän ei tunnista, mutta nousee siellä kuitenkin kyydistä. Hieman yllättäen hän kohtaa pysäkillä Nanan, vanhan ystävänsä, jonka kanssa on aiemmin päätynyt eri teille. 

Nana asuu tällä hetkellä Villa Ruusu -nimiessä talossa ja ehdottaa, että Sofia tulisi sinne yöpymään. Vierailu ei jää yhdeksi yöksi vaan Sofia viipyilee Nanan ja tämän uusien, hitusen erikoisten ystävien seurassa viikon verran.

Jo johdannossa Koyama kuvaa tarinan maailmaa tavalla, joka itselleni toi mieleen Studio Ghiblin elokuvat. Voisin hyvin kuvitella Villa Ruusun erikoisen talon ja villin puutarhan Ghibli-elokuvan miljööksi. Toisaalta Nanan nimi toi minulle välittömästi mieleen Nana-animen (2006-2007), joka pohjautuu Ai Yazawan samannimiseen mangaan (2000-2009). Kenties myös Sofian ja Nana suhteessa voi nähdä samoja piirteitä kuin Nanan ja Hachin suhteessa mangassa ja animessa.

Kehittelyvaihe alkaa, kun Sofia löytää Villa Ruususta erikoisen valkokantisen kirjan, joka kertoo satoja vuosia sitten Japanissa eläneestä Mei-tytöstä. Sofian ja Mein tarinat vuorottelevat. Luku luvulta Mein elämä muinaisessa Japanissa alkaa hahmottua samalla, kun Sofia tutustuu Villa Ruusun asukkaisiin paremmin ja pohdiskelee suhdettaan Nanaan. Sekä Sofia että Mei kokevat myös ihastuksen tunteita ja ilmassa väreilee ripaus romantiikkaa.

Kehittelyvaihe tuo Japanin entistä tiiviimmäksi osaksi tarinaa, koska Mein osuudet tarjoavat väläyksiä historiasta ja kulttuurista. Tässä kohtaa anime- ja mangavaikutteet haipuvat pois ja tilalle tulee tuulahdus Murasaki Shibikun Genjin tarinaa (n. 1000) sekä Sugawara Takasuen tyttären Keisarinnan hovineidon päiväkirjaa (järjestetty nykymuotoonsa 1924, mutta alkuperäinen kirjoittaja syntynyt vuonna 1008), mikä istuu historialliseen osuuteen erinomaisesti.

Pikkuhiljaa henkilöt Sofian ja Mein tarinoissa alkavat vaikuttaa osin hämmentävän samankaltaisilta, mikä johtaa ajatukseen, että kaksi erilaista aikaa ja paikkaa limittyvät ja kiehtoutuvat toisiinsa. Vastauksia ei kuitenkaan tässä kohtaa annetta vaan sen sijaan kehittely jatkuu ja kysymykset kasautuvat lukijan mieleen.

Käänne saapuu, kun kirjasta on jäljellä n. 20 % (luku 16, s. 233, kun teoksessa on 294 sivua). Käänne muuttaa lukijan käsityksen tilanteesta kokonaan samalla, kun palaset loksahtelevat paikoilleen ja kysymyksiin aletaan vastata. Lukija voi myös kokea, että saa vastauksia, joita ei osannut pyytää mutta jotka kuitenkin käyvät järkeen.

Käänne toi mieleeni Jun Maedan animen The Day I Became a God (2020) sekä Makoto Shinkain elokuvan Your Name (2016), joissa molemmissa käänne todellakin vie tarinan uusille raiteilla, kuten myös Koyaman kirjassa.

Loppuratkaisu seuraa käännettä hyvin nopeasti ja kattaa jäljelle jäävän osan kirjasta. Tässä kohtaa Sofian elämä avautuu lukijalle uudessa valossa. Asiat ovat hyvin eri tavalla kuin aluksi on näyttänyt. Sofia on uskonut erilaiseen todellisuuteen kuin lopussa nähdään.

Lopusta syntyi minulle myös tunne, että taustalla voisi olla jotain enemmän. Spekulatiivisen fiktion innokas harrastaja minussa hakee yhä maagista yhteyttä ajan ja paikan välillä, mutta jos tekstiä tarkastelee realismilasit päässä kyseessä voi olla myös sarja sattumia ilman taikuutta. Tässä kirjassa tulkinta kuitenkin jätetään lukijalle.

Lopuksi

Joka kurjen laulua kuuntelee oli miellyttävää luettavaa muutenkin kuin rakenteensa puolesta. Japanista tulevat vaikutteet lomittuvat suomalaiseen teokseen saumattomasti ja kietoutuvat kiehtovaksi kokonaisuudeksi Sofian elämän käänteiden kautta.

Kirja sai itsenäisen jatko-osan Joka ketun jälkiä seuraa tänä vuonna (2024), ja parhaimmillaan nämä kirjat ovatkin yhdessä luettuina. Vaikka jatko on itsenäinen, se myös avartaa ensimmäisen kirjan tapahtumia ja siten laajentaa lukijan käsitystä kokonaisuudesta. Samalla se kuitenkin kertoo oman tarinakokonaisuutensa uusien hahmojen kautta ja jätti ainakin minut janoamaan jatkoa. Odotan siis innolla, että pääsen lukemaan myös kolmannen osan.