Kirjoittamisen sanotaan olevan yksinäistä puuhaa, eikä siinä ihan väärässä olla. Monesti sitä kyhjöttää hyvin yksinään näytön ja tuoli välissä ja antaa sanojen virrata. Tai sitten vaan tuijottaa sitä näyttöä, kun homma tökkii. Vaan joskus sitä introverteinkin kirjoittaja kaipaa jotakuta rinnalleen.
Miksi kirjoittajakaveri on niin huippu?
Vaikka nauttisi yksin kirjoittamisesta, kirjoituskavereiden hankkiminen rinnalle voi olla hyvä ajatus. Nimittäin jo ajatusten vaihtaminen kirjoittamisesta tuulettaa omaa päätä ja auttaa näkemään tekstiä eri tavalla.
Välttämättä sitä tekstiä ei tarvitse edes vilauttaa toiselle, jos kovin ujostuttaa. Puhuminen saattaa riittää... tai vaikka pikaviestin kirjoittaminen sopivassa porukassa.
Toisinaan kirjoituskaverin kanssa voi myös vaihtaa tekstejä. Kyllä, se on pelottavaa, kun toinen lukee jotain, minkä sinä olet kirjoittanut. Samaan aikaan on kuitenkin hykerryttävää kuulla, mitä toinen tekstistäsi ajattelee. Toinen kirjoittaja osaa usein katsoa kokonaisuuttasi laajemmin kuin joku, joka ei jaa intohimoasi näppäimistön takomiseen tai kynän kuljettamiseen paperilla.
Toisaalta sekin, jos pääset itse antamaan palautetta, vie sinua eteenpäin. Opit näkemään toisen tekstissä, mistä pidät siinä ja mikä sinulle töksähtää. Tätä tietoa pystyt soveltamaan omaan kirjoittamiseesi, etenkin jos pysähdyt hieman analysoimaan syitä. Kirjoittajakaveruus siis vie teitä kumpaakin kohti parempaa kirjoittamista. Se on symbioosi, jota kannattaa tavoitella.
Miten viedä homma seuraavalle tasolle?
Joskus voit tekstien vaihdon lisäksi kokeilla kirjoittaa myös yhdessä. Kannattaa aloittaa pienestä, vaikkapa muutaman lauseen jatkokertomuksesta. Tämän voi toteuttaa vaikka pikaviesteillä WhatsAppin kautta! Mikäpä sen hauskempaa kuin rakentaa tarinaa yhdessä arjen lomassa aina, kun ehtii.
Vakavamman projektin saat helposti pystyyn vaikka Google Driveen tai muuhun tiedostojen jakopalveluun, joka antaa useamman käyttäjän muokata samaa tiedostoa. Luottamusta tämä toki vaatii, mutta yhdessä kirjoittaminen on antoisaa ja tarjoaa jälleen mahdollisuuden oppia puolin jos toisinkin.
Myös kirjailijat päätyvät joskus kirjoittamaan kimpassa. Eija Lappalainen ja Anne Leinonen ovat julkaiseet Routasisarukset-trilogian yhdessä, Dess Terentjeva ja Susanna Hynynen taas Neonkaupunki-sarjan ja Anders Vacklin ja Aki Parhamaa Beta-sarjan. Yhteisprojektit näyttävät siis kehittyvän toisinaan varsin suuriksi kokonaisuuksi. Lopputuloksena on todennäköisesti jotain sellaista, mitä kumpikaan ei olisi saanut yksinään aikaan.
No, mistä niitä kirjoittajakavereita saa?
Mitäs, jos on tottunut olemaan yksin kirjoittajakammiossa eikä tiedä, mistä aloittaa kavereiden etsiminen? Niin, aina se ihan helppoa ole, mutta tässä on muutama vinkki, mitä voit kokeilla.
Sosiaalinen media
Instagramissa voit hakea vaikkapa aihetunnuksella #kirjoittajagram tai #kirjoittaminen. Löydät varmasti toisia kirjoittamisesta kiinnostuneita. Ota seurantaan ja ala hiljalleen jutella heille, joiden postaukset puhuttelevat sinua.
Myös Twitterissä on innokkaita kirjoittajia. Aihetunnukset #kirjoittaminen tai #kirjatwitter voivat opastaa sinut oikeaan seuraan.
Facebookista löydät myös kirjoittamiseen keskittyviä ryhmiä.
Kirjoituskurssit
Erilaiset kirjoituskurssit ovat hyvä tapa löytää samanhenkistä seuraa. Kursseja alkaa usein syyskuussa ja tammikuussa, joten kannattaa siis pitää silmät auki. Voit selata kurssitarjontaa paikallisen kansalais- tai työväenopiston sivuilta, mutta koko Suomen kattavan tarjonnan löydät
täältä. Allekirjoittaneen ohjaamat kurssi puolestaan
täältä.
Omakohtaisesti voin suositella kursseille osallistumista. Yleensä niillä saa opettajalta palautetta omista teksteistään, mutta pääsee myös lukemaan ja kuulemaan toisten tekstejä sekä antamaan ja saamaan vertaispalautetta. Kursseilla tutustuu toisiin kirjoittajiin ja joskus myös ystävyys syttyy ajan myötä. Sitä kautta kenties se kirjoittajakaveruuskin.
Paikalliset kirjoittajapiirit
Kannattaa myös vilkaista, onko paikkakunnallasi aktiivisia kirjoittajapiirejä. Näitä voit etsiä nettihaun kautta tai kysyä vaikkapa kirjastosta. Kenties alueellasi kokoontuu piiri, johon on mahdollista päästä mukaan.
Näiden lisäksi itse olen löytänyt kirjoittajakavereita tekstipohjaisten roolipelien parista. Tällainen pelaaminen on jo itsessään kirjoittamista, mutta voi joskus johtaa myös kokonaisten tarinoiden yhteiseen työstämiseen... ja syvempään ystävyyteen.
Ota siis rohkeasti askel eteenpäin kohti kirjoittajakaveruutta. Olipa tapasi pelkkä keskustelu, tekstien vaihto tai yhdessä kirjoittaminen, saat siitä todennäköisesti uutta potkua ja intoa omaan tekemiseen.