Taas on yksi tavoite saavutettu. Maan mahdin jatko-osa on siinä pisteessä, että se lähti esilukijoiden käsittelyyn. Pääsen itse vapaaksi tekstistä joksikin aikaa, vaikkakin joudun samaan aikaan jännittämään, millaista palautetta loppujen lopuksi tulee.
Kässärin ympärillä on tapahtunut muutakin jännittävää. Vaikkei kirja itsessään ole vielä valmis, sovin kansikuvauksista jo tälle kesälle, koska... no, kanteen tarvittiin kesäinen eikä esimerkiksi syksyinen kuva.
Taitava Eve ja upea Mona kansikuvauspuuhissa
Kannen kuvasi sama valokuvaaja kuin edelliselläkin kerralla eli taitava ja osaava Eveliina Kronqvist. Eve kuvaa paljon cosplayaajia ja olenkin päässyt hänen kuviaan usein conien jälkeen ihastelemaan. Jokin hänen tyylissään iskee juuri minuun ja siksi halusin tälläkin kertaa hyödyntää häntä. Onneksi Eve itse oli suostuvainen uudestaankin tällaiseen erilaiseen kuvauskeikkaan.
Eve sai myös houkuteltua mukaan Monan, joka oli Momina Maan mahdin kannessa. En tunne Monaa henkilökohtaisesti, mutta pidän hänen ilmeikkyydestään. Hän on antanut Momille kasvot, herättänyt kyseisen hahmon henkiin.
Uuden kirjan kannesta tuli hyvin erilainen kuin olin itse ajatellut tai mitä Even kanssa alun perin suunnittelimme. Kohtalo heitti omat kapulansa rattaisiin, mutta se ei onneksi luovaa kuvaajaa pysäyttänyt. Evellä oli ratkaisu tarjolla, kun alkuperäinen suunnitelma näytti valuvan sateena Suomenlinnan kallioille.
Olen ilkeä, enkä esittele uutta hienoa kantta vielä. Tulette sen kyllä varmasti näkemään jo ennen julkaisupäivää, mutta tänään on tarjolla pieni kurkistus tulevaan ja samalla vihdoin aion jättää blogissa käytetyn TT-lyhenteen pois käytöstä. Kirjalla on nimi ja se saa nyt näkyä myös julkisesti.
Eve ystävällisesti teki minulle kansikuvan lisäksi Facebook-sivulle käytettäväksi erillisen kannen / bannerin. Koska olen sen joka tapauksessa sinne laittamassa ihan näillä näppäimillä, voin sen esitellä myös blogissa.
Tulen tahto, kuva: Eveliina Kronqvist |
Tadaa! Siinä se nyt on: Tulen tahto!
Innostavia työsuunnitelmia ja ahdistavia epävarmuuspuuskia loppuvuodeksi
Tavoitteena on saada kirja ulos vielä tämän vuoden puolella. Toivon, ettei viivästyksiä tule mistään ulkopuolisesta syystä, koska omat työstöaikatauluni olen aika pitkälle jo miettinyt.
Nyt kesällä tosiaan teksti lepää esilukijoiden hellässä huomassa. Itse keskityn toisiin projekteihin ja työstämme M:n kanssa maailmankarttaa eteenpäin. Tarkkasilmäisimmät ovat saattaneet huomata, että sieltä puuttuu paikannimiä. Tulen tahtoon on tarkoitus saada täydennetty kartta.
Olen innoissani! Kansikuvan kuvaukset saivat olon kuplivaksi ja tekivät projektista entistä todellisemman. Minä aion tehdä tämän, julkaista toisen kirjan. Ihan vain kiusallani, jos en muuten.
Okei, myönnetään. Minua hirvittää myös todella paljon. Toiseen kirjaan lataa eri tavalla paineita kuin ensimmäiseen, vaikka kuvittelin sen olevan jännittävintä ikinä. Nyt minua oikeastaan kauhistuttaa jopa enemmän. On päiviä jolloin haluaisin vain juosta karkuun ja unohtaa koko projektin, hylätä Nemurian ja todeta, ettei minusta ollutkaan tähän.
Sitten on päiviä, kun katselen näitä upeita kuvia ja silmäilen tekstiä ja totean, että näin on hyvä. Teen juuri sitä, mitä olen lapsesta asti halunnut tehdä. Ei vaikeina hetkinä pidä luovuttaa vaan taistella entistä lujempaa.
Minussa palaa tuli, joka vaatii minua kirjoittamaan.