Lukupäiväkirja 12/2016: Tales of Arilland



Alethea Kontis - Tales of Arilland


En ole aiemmin lukenut mitään Alethea Kontisilta, mutta eräs toinen kirjailija suositteli hänen teoksiaan omalla Facebook-sivullaan. Kun sitten törmäsin Kobon e-kirjakaupassa novellikokoelmaan huikeaan 1,40 € hintaan, päätin kokeilla, tykkäisinkö.

Nyt en ole aivan varma vastauksesta. Kokoelman alkupuolisko oli mielenkiintoinen kokoelma vanhoja satuja kirjoitettuna uudenlaisesta näkökulmasta. Erityisesti pidin Punahilkan metsästäjälle osoittamasta kirjekokoelmasta ja pienen merenneidon tarinakin oli muuttunut kiehtovan kauhistuttavaksi (ei sillä, että alkuperäinen olisi ollut herkille sopiva).

Loppupuolisko sisälsi novelleja, jotka ilmeisesti liittyivät Kontisin julkaisemiin romaaneihin. Näistä en oikein saanut otetta, hahmot jäivät vieraiksi ja tarinat tuntuivat nimen omaan liittyvän isompaan kokonaisuuteen, josta minulla ei kuitenkaan ollut käsitystä. Ne esittelivät kyllä maailmaa ja hahmojakin, toimivat kai jonkinlaisena esimakuna, mutta jäin kaipaamaan lihaa luiden ympärille. Ehkä nekin avautuvat minulle, jos päädyn myöhemmin lukemaan Kontisilta jotain lisää.

Kokonaisarvioiksi kokoelmasta jäi sellainen ihan kiva. Sadunomainen tunnelma säilyi tarinasta toiseen, vaikka mistään lasten saduista ei tosiaan ollut kyse. Olisin kuitenkin ehkä arvostanut, jos kokoelman teema olisi alusta loppuun pysynyt samana.

Ei kommentteja