Lukupäiväkirja 10/2016: Kuura



Elina Pitkäkangas - Kuura

Kuura on siitä erikoinen kirja, että olen seurannut sen valmistumista Elina Pitkäkankaan blogin kautta jo hyvän aikaa. Se taitaa olla ensimmäinen kirja, jonka olen tällä tapaa löytänyt. Yleensä prosessi on mennyt toisin päin; olen ryhtynyt seuraamaan kirjailijan blogia luettuani hyvän kirjan.

Tarina sijoittuu vaihtoehtoiseen maailmaan, jossa ihmiset elävät muurein ympäröidyissä kaupungeissa, koska aina täydenkuun aikaan ihmissuhdet pääsevät valloilleen. Susiksi muuttumisen aiheuttaa virus. Tapahtumat sijoittuvat pääasiassa pikkukaupunki Kuurankeroon, joka sijaitsee lähellä Turkua.

Ihmissudet eivät koskaan ole olleet minulle mikään juttu. Päätin silti antaa niille mahdollisuuden, koska vastaavantyyppiset vampyyrikirjat ovat vetäneet minua puoleensa kuin ihmisveri näitä yliluonnollisia olentoja. Olinkin ilahtunut, etteivät Pitkäkankaan ihmissudet paljastuneet Twilight-keijuvampyyrien karvaisiksi versioiksi vaan oikeiksi ja vaarallisiksi pedoiksi, jotka ovat maineensa ansainneet.

Alkuun myös epäilin tarinan olevan silkkaa paranormaalia teiniromanssia, mutta totuus valottui vähitellen. Vaikka mukana on kuumia tunteita, pelkästä teinien välisestä rakkausdraamasta ei ole kyse. Henkilöhahmot ovat mielenkiintoisia ja persoonallisia, mutta eivät suinkaan aina miellyttäviä. He ovat inhimillisyydessään usein ärsyttäviä ja jopa raivostuttavia. Alkuun pidin erityisesti Inkasta, mutta loppua kohden häneen ei pystynyt millään muotoa samastumaan vaan hänen tekonsa aiheuttivat lähinnä puistatuksia. Ehkä jollain tasolla pystyin ymmärtämään häntä, toisaalta en kuitenkaan täysin enkä ole varma, haluanko edes päästä kovin syvälle hänen päänsä sisään.

Matleena puolestaan ärsytti pitkään avuttomuudellaan, mutta samaan aikaan hänessä oli jotain hyvin kiehtovaakin. Odotankin mielenkiinnolla, miten hänen hahmonsa kehittyy Myrskyssä. 

Kuuran maailma on hyvin luotu ja tarina pitää otteessaan aivan viimeiselle sivulle asti. Tarina myös kiinnittyy nykyaikaan voimakkaasti esinemaailmansa kautta, mainitaan niin Freddyt kuin Samsungin puhelimetkin. Jostain syystä oudoksuin tätä hieman, ehkä siksi, että tämän hetken esinemaailma kuitenkin vanhenee melko nopeasti. Toisaalta en tiedä, olisinko itsekin saattanut päätyä samankaltaiseen ratkaisuun, jos kirjoittaisin vaihtoehtoisesta nykypäivästä.

Kaiken kaikkiaan Kuura jätti jälkeensä paljon tunteita ja suuren mielenkiinnon. Jään tyveneen odottamaan Myrskyä.


Ei kommentteja