Maan mahdin päähahmojen luomisesta

Maan mahdissa esitellään liuta hahmoja, joista osalla on suurempi, osalla pienempi rooli. Jokainen on kuitenkin omalla tavallaan tärkeä ja vaikuttaa tarinan kulkuun. Juttelin menneenä viikonloppuna erään kirjan lukeneen henkilön kanssa muutamista hahmoista ja tuo keskustelu oikeastaan herätti halun avata hieman hahmojen taustoja täällä bloginkin puolella.

Tämä postaus ei kuitenkaan ole spoilaava eli en käsittele hahmojen tarinallisia taustoja vaan pikemminkin heidän luomisprosessiinsa liittyviä asioita ja ajatuksiani. Päätin nostaa postaukseen päähahmokuusikon sen sijaan, että olisin käynyt läpi jokaisen sivuhahmokin. Toki myös he ovat tärkeitä, mutta ihan kaikkeen ei voi samalla kertaa paneutua.



Neito Senna

Senna taisi olla ensimmäisiä hahmoja, jotka tarinaan loin. Alkuperäisessä suunnitelmassani hänen oli tarkoitus olla koko tarinan päähahmo. Olin ajatellut kertovani koko jutun hänen näkökulmastaan ja yksikön ensimmäisessä persoonassa. Minulla oli itse asiassa aika paljon tekstiäkin jo kirjoitettuna siten, kunnes päätinkin tehdä toisin ja kirjoitin alun käytännössä kokonaan uudestaan.

Sennan esikuvana toimi Final Fantasy XIII:n Oerba Dia Vanille, mutta hän ei ole kuitenkaan mikään Vanillen täydellinen kopio. Ulkonäössään heillä on samankaltaisuutta ja jotkin luonteenpiirteet voivat olla yhteneväisiä, mutta Senna alkoi hyvin pian elää omaa elämäänsä ja jätti esikuvansa taakseen. En oikeastaan alkuun edes tietoisesti pyrkinyt tällaiseen, mutta jossain kohtaa havahduin siihen, että Senna oli täysin irtautunut omaksi itsekseen.

Kun muut päähahmot tulivat mukaan, Sennan rooli tarinassa pieneni jossain määrin. Täysin merkityksettömäksi hän ei silti jäänyt, mutta hänen tarinansa otti uuden suunnan. Valinta oli alkuun ehkä jopa hieman kipeä, mutta mielestäni se oli silti oikea.

Neito Momi

Momi oli alkujaan suunniteltu tärkeäksi sivuhahmoksi, tavallaan tukemaan Sennan tarinaa ja tuomaan mukaan sopivasti draamaa. Kun sitten päätin muuttaa tarinan kerrontatyyliä, Momi alkoi välittömästi huitoa ja mekastaa oman roolinsa kasvattamisen puolesta. Tällä hetkellä voisi melkein sanoa, että hänen merkityksensä voi olla jopa himpun verran suurempi kuin Sennan, mutta toisaalta näitä on aika vaikea vertailla keskenään.

Momilla ei ole samanlaista esikuvaa kuin Sennalla. Olen kuitenkin käyttänyt samannimistä hahmoa eräässä fan fiction -tarinassani vuosia sitten. Mutta kuten Sennankin kohdalla, tämä uusi Momi levitti siipensä ja lähti lentoon kohti omaa polkuaan. Hänessä on yhtymäkohtia menneeseen, mutta täysin samasta hahmosta ei silti ole kyse.

Vartija Nera

Myös Nera on vetänyt esikuvansa Final Fantasy XIII:sta. Pidin hyvin paljon Oerba Yun Fangista ja hänen piirteitään on sitä myöten Neralle siirtynyt. Neran taustatarina, jota Maan mahdissa ei tosin vielä avattu kovin pitkälle, on kuitenkin hyvin erilainen kuin Fangin.

En tiedä, saisiko kirjailijalla olla suosikkeja omien hahmojensa joukossa, mutta ei kai sitä toisaalta voi välttääkään. Nera on minulle tällainen. Toivon, ettei se tulevaisuudessa vaikuta siten, että painotan liikaa hänen hyviä puoliaan ja jätän heikkoudet pimentoon. Tämä on oikeasti asia, johon minun pitää kiinnittää huomiota, koska olen kehittänyt ehkä hitusen liiankin vahvan kiintymyssuhteen Neraan.

Voitte muuten uskoa, että kun aiemmin mainittu lukija kertoi Neran olevan hänenkin suosikkinsa, minä suorastaan kehräsin. Tuhma minä, ei omia hahmoja saisi fanityttöillä! Nera totisesti on minun sokea pisteeni, joten tarvitsen tarkkuutta aina, kun kirjoitan hänestä.

Vartija Blade Kronius

Blade-niminen hahmo esiintyi minulla samaisessa fan fiction -tarinassa kuin Momikin (samoin Astara ja Thyme, tykkään kierrättää nimiä, anteeksi siitä). Hänkin on kokenut evoluution ja löytänyt itsensä Maan mahdissa, hän ei siis ole sama heppu kuin aiemmin.

Bladen kohdalla olen tullut siihen tulokseen, että hän voisi olla nuorille aikuisille suunnatusta romanssikirjasta. Pahimmat kliseet olen ehkä onnistunut editointikierroksella karsimaan, mutta aina kun luen Twitterissä Brooding YA Heron twiittejä (kiitokset Vaarnalle tästä vinkistä), puistelen päätäni itselleni ja mietin Bladea. Voi apua! Onneksi tarinani ei sentään sijoitu lukioon, muuten olisin totaalisen pulassa.

Blade ei ole sitä miestyyppiä, josta itse erityisemmin pidän, mutta tykkään jostain syystä silti kirjoittaa hänestä. Hän on minulle silti edelleen vähän liukas saippuapala, joka meinaa lipsahtaa otteesta ja jonka aikeista ei pysty koskaan olemaan täysin varma. Häneen haluaa luottaa, muttei pysty, ainakaan täydellisesti.

Maan mahdissa Bladesta ei vielä kovin paljon kerrota, mutta hänen roolinsa tulee kasvamaan matkan edetessä. Myönnettävä on, että hieman jopa odotan sitä, että pääsen todella porautumaan hänen taustoihinsa.

Astara Leveduier

Kuten jo tuossa aiemmin mainitsin, on Astarakin kokenut tarinoissani yhden esiintymisen. Silloin tosin vain hyvin pienessä sivuroolissa ja hyvin erilaisena hahmona kuin Maan mahdissa. Hän oli myös Maan mahdin ensimmäisessä versiossa erilainen kuin lopullisessa versiossa. Hänen osaltaan jouduin tekemään kaikista eniten uudelleen kirjoittamista jopa repliikkejä myöten. Nyt jatko-osaa työstäessä hän on ehkä kaikista vaikein näkökulmahahmo kirjoittaa, koska hänen osaltaan on otettava muita hahmoja tarkemmin huomioon, kenen kanssa hän puhuu ja millä kielellä. Se on haasteellista, mutta samalla hauskaa.

Astaran taustatarina oli alusta asti selvä, mutta en osannut ottaa sitä riittävän hyvin silti huomioon Maan mahdin ensimmäistä versiota kirjoittaessani. Juuri tämän takia jouduin kirjoittamaan monia kohtia uusiksi. En silti pidä sitä huonona. Joskus hahmon kehittämiseen tarvitaan harhailua.

Thyme Levedueir

Thyme on kenties päähahmojoukkiossa jäänyt vähimmälle huomiolle, vaikka hänellä on oikeasti taustatarinaa melkoisesti. Tästä tarinasta on jonkin verran annettu vihiä, mutta aivan kaikkea ei Maan mahdissa vielä paljasteta.

Vaikka Thyme sai nimensä samaisesta fan fiction -tarinasta, jonka olen tässä jo monesti maininnut, hänen esikuvakseen nousi Final Fantasy XII:n ilmapiraatti Balthier Bunansa. Balthierissa on paljon sellaista, mistä pidän ja halusin varastaa tuosta charmista pienen rippusen omalle hahmolleni.

___

Maan mahdissa on tosiaan liuta myös muita hahmoja, joista olisin voinut kirjoitella ajatuksiani. Ihan jokaista sivuhahmoa en luonnollisesti ole miettinyt yhtä tarkasti kuin päähahmoja, mutta heilläkin on hippusen taustoja olemassa. Näistä taustoista ei kuitenkaan kerrota suoraan edes Maan mahdissa vaan ne ainoastaan vaikuttavat hahmojen käytökseen ja toimintaan. Kirjasta tulisi liian raskasta luettavaa, jos aivan kaiken analysoisi puhki lukijoita varten.

Myönnettävä on, että tykkään hahmojen kehittelemisestä paljon ja siksi siihen on tullut uhrattua aikaa. Monesti teen hahmoprofiileja ennen varsinaisen kirjoittamisen aloittamista ja täydennän niitä sitten tarpeen mukaan matkan varrella.

Sekin on sanottava, että tuo viikonlopun keskustelu oli varsin antoisa. Oli yhtä aikaa sekä kiinnostavaa että hämmentävää kuulla lukijan ajatuksia hahmoistani. Se myös antoi pontta jatko-osan kirjoittamisen suhteen. Tietysti se on tällä hetkellä hitusen ongelmallista, koska olen korviani myöten kiinni toisen työn editoimisen kanssa, mutta yritän varastoida tämän hyvän energian myöhempää käyttöä varten ja säilöä sen myös tähän postaukseen.

Lukupäiväkirja 1/2016: Kuningastie

Viime vuonna julkaisin jokaisen kuukauden aikana luetuista kirjoista yhteenvedon. Tavallaan tykkäsin noista postauksista paljonkin, joten ajattelin jatkaa perinnettä ja silti samalla muuttaa sitä. Jatkossa lukupäiväkirjapostauksia siis tulee sitä mukaa, kun kirjoja tulee luettua (ja ehdin niistä kirjoittaa). En vielä tiedä, onko tämä parempi idea kuin edellinen, mutta kenties vuoden päästä olen tässäkin asiassa viisaampi.


Taru ja Tarmo Väyrynen - Kuningastie

Tartuin Vuorileijonan varjo -sarjan toiseen osaan melko pian ensimmäisen jälkeen. Sirpin sijaan Kuningastie sijoittuu Vuorimaahan ja päähahmojoukon roolit ovat kasvaneet erilaisiksi kuin Kuuman tuulen ajassa. He ovat kaikki edelleen nuoria, mutta aikuisuus on astunut lapsuuden tilalle hyvin selkeästi. Meidän maailmassamme kyse olisi edelleen teini-ikäisistä, joiden ei tarvitse kantaa kovin suurta vastuuta harteillaan, mutta Vuorileijonan varjon nuoret eivät oikeastaan ehdi tuohon villiin ja vapaaseen elämänvaiheeseen pysähtyä vaan siirtymä lapsuudesta aikuisuuteen on suorempi kuin todellisessa maailmassa.

Minä nautin hahmojen kasvusta ja heidän uudenlaisista rooleistaan sekä muuttuneista suhteista. Varsinaisten päähahmojen sijaan minun huomioni varasti silti sivuhahmo Oosa, joka on arka eli ihminen, joka kuulee toisten ajatukset. Tykästyin häneen todella vahvasti ja olisin voinut lukea hänestä vaikka kuinka paljon. Minulla ei ole mitään erityistä muistikuvaa edelliseltä lukukerralta, että Oosa olisi viehättänyt minua muita hahmoja enemmän, mutta nyt minua ei olisi haitannut, vaikka hän olisi noussut päärooliin.

Tästä onkin hyvä jatkaa seuraavan kirjan kimppuun. Välillä on mukava lukea uudestaan sellaisia kirjoja, jotka on viimeksi avannut kauan, kauan sitten. Vanhempana näkee ne erilaisessa valossa ja tarkastelee tarinaa ehkä hieman toisesta näkökulmasta kuin ennen.

Vihdoin myös Elisa Kirjassa

Muutama kuukausi tässä vierähti, mutta nyt vihdoin Maan mahti on saatavilla myös Elisa Kirjan valikoimista. Hintakaan ei kirpaise yhtä kovaa kuin pakkanen tällä hetkellä.




Ostoksille pääset kätevästi TÄSTÄ. :)

Talven kirjoitussuunnitelmia

Vuoden vaihtumisesta ollaan hiljalleen selvitty ja lomailu on vaihtunut arkiseen ahertamiseen. Loppiaisen vapaat ovat sentään vielä edessä, mutta muuten näkyvissä on työviikko toisensa perään. Tosin lomapäiviä on vielä viisi varastossa ja ne on pidettä maaliskuun loppuun, joten rentoiluakin on myöhemmin vielä edessä.

Kun nyt kerran on taas edessä uusi vuosi, voisi tehdä uusia kirjoitussuunnitelmiakin. Ei toki koko vuodelle, koen sen olevan aivan liian pitkä sykli suunnitella kirjoittamisiani.


Tammikuussa olen päättänyt työstää Maailman laita -kilpailun tekstiäni. Aloitin urakan jo joulukuun puolella, kun sain muut tavoitteeni täytettyä. Kyseessä on scifimpi tekele kuin mikään aiempi, joten olen sen kanssa todella epävarma, mutta yrittänyttä ei laiteta. Tammikuussa on siis tarkoitus saada kertaalleen editoitua ensimmäiset 50 sivua, sitten annan tekstin tovin hautua. Ihanteellista olisi, jos löytäisin jonkun innokkaan lukemaan nuo sivut helmikuun aikana, mutta katsotaan, ilmestyykö sellaista henkilöä näköpiiriin...

Helmikuussa voikin olla sitten parempi höllätä hetkeksi. Tällä hetkellä ajatuksena on, että kirjoittelisin taas FFXIV-ficciä. Niiden raapustelu on vähän kuin lomaa aivoille, koska varsinaisia paineita ei ole. Eivät nekään tyhjästä synny, mutta fiilis on silti erilainen kuin originaalitekstien kanssa.

Maaliskuussa ajattelin vakavoitua uudestaan tuon kisatekstin suhteen ja ottaa sen uudelleen editoitavaksi. Jos on käytettävissä palautetta, hyödynnän sen ilman muuta, mutta jos sellaista ei ole, sitten mennään omillaan. Maaliskuun lopussa teksti täytyykin sitten heittää jo postin kuljetettavaksi. Voi olla, että nämä kaksi editointikierrosta ovat liian vähän sijoittumista ajatellen, mutta en halua kasata itselleni liikaa paineita, koska tiedän niitä tulevan tällä hetkellä muusta elämästä aivan riittävästi. Ensisijaisesti haluan nyt haastaa itseäni sen verran, että saan oikeasti osallistuttua kilpailuun. Jostain syystä se on nimittäin aina jäänyt ajatuksen tasolle.

Maaliskuun jälkeen talvi alkaa toivottavasti olla jo käsitelty ja voidaan siirtyä kevääseen. Silloin olisi ajatuksena käydä taas kunnolla TT:n kimppuun. Voi tosin olla, että raapustelen palasia sieltä täältä jo aiemminkin, mutta nyt tuo kisatarina on kuitenkin se ykkösjuttu, jotta saan sen tehtyä. Jos hautaudun liian syvälle TT:n maailmaan, jäävät nuo 50 sivua editoimatta.