Kutkuttaisiko fantasian kirjoittaminen? Kenties olet sitä jo kokeillut tai ehkä vielä hieman epäröit. Fantasian kirjoittaminen voi tuntua työläältä eikä välttämättä edes tiedä, mistä aloittaisi. Se on ihan ymmärrettävää, mutta jos jokin asia uteloittaa, kannattaa siitä ottaa selvää.
Tämä blogikirjoitus on julkaistu aikaisemmin 24.11.2020 ja sen sisältö on päivitetty 21.6.2021.
Monen mielikuva fantasiasta saattaa olla tolkienlainen: suljettu maailma omine historioineen, haltioineen, örkkeineen, kääpiöineen ja hobitteineen. Eeppisen suuri tarina hyvän ja pahan välisestä taistelusta. Taikuutta, velhoja ja taikaesineitä. Tai kenties mieleen nousee kuva tuoreemmasta teoksesta. Kukapa meistä ei tietäisi Valtaistuinpeliä (Tulen ja jään laulu -kirjasarja), jossa vanhat suvut ottavat mittaa toisistaan, paha uhkaa pohjoisesta käsin ja lohikäärmeet ovat todellisuutta. Seksiä, verisiä murhia ja kieroilua jälleen eeppisessä mittakaavassa.
Kuulostaa ehkä työläältä. Miten tuollaiseen urakkaan oikein kykenee? Eikö maailman luominen ole kamalan vaikeaa, jotta siitä saa uskottavan? Ja onko pakko olla taikuutta, velhoja, haltioita ja lohikäärmeitä?
Fantasia voi olla kaikkea tuota. Myös oma kirjasarjani, Kristallin lapset, jatkaa eeppisen (matka)fantasian perinteitä. Jopa haltiat ja lohikäärmeet ovat mukana, mutta tarinaa on höystetty japanilaisista roolipeleistä napatuilla mausteilla. Jos elämää suuremmat seikkailut kiehtovat, tämän tyylinen fantasia voi kolahtaa.
Sinun ei ole kuitenkaan pakko lähteä juuri eeppiselle tielle. Fantasia on myös paljon muuta kuin suuria, koko maailmaa syleileviä seikkailuja. Jos valtava mittakaava hirvittää, kokeile jotain pienempää.
Korkeaa vai matalaa fantasiaa?
Suomalaisista tarinoista tulevat mieleen esimerkiksi Anu Holopaisen Syysmaa-sarja ja Skessa Kaukamaan Qyamian kirjat. Holopaisen Syysmaa on ihanan maanläheinen siitä huolimatta, että sijoittuu omaan suljettuun maailmaansa. Kaukamaan kirjoissa taas örkit on nostettu esille erilaisessa valossa kuin vaikkapa Tolkien kirjoissa, mikä on ihanan raikas tuulahdus ja kiehtova suunta fantasian saralla.
Omiin maailmoihinsa sijoittuvat niin ikään Maria Carolen kirjat Tulen tyttäriä ja Sinisen talon noita kuin myös Liliana Lennon Dionnen tytöt, Salaisuuksia Delobriandissa sekä Koivu ja Pihlaja, mutta koen ne fantasiaelementeiltään varsin matalina kirjoina. Maailmoissa on mukana fantastisia puolia, kuten jumalverisiä tai puihin sidoksissa olevia hahmoja, mutta yleisesti ottaen maailmat muistuttavat omaamme melko läheisesti.
Selvästi matalaa fantasiaa ovat usein kertomukset, jotka sisältävät fantastisia elementtejä mutta sijoittuvat omaan todelliseen maailmaamme. Sini Helmisen Väkiveriset-sarja tapahtuu tämän päivän Suomessa, kuten myös Elina Rouhiaisen Susiraja- ja Väki-sarjat. Näissä kirjailija on valinnut itseään kiehtovia fantasiaelementtejä tai hyödyntänyt mytologiaa ja yhdistänyt sen osaksi todellisuutta.
Aina ei ole pakko lähteä edes kirjoittamaan sarjaa, vaikka sarjamaisuus näyttäytyy fantasiassa tyypillisenä. On ihan okei kirjoittaa tarina, joka on yksi kokonaisuus. Esimerkiksi S. A. Keränen on toiminut näin omien kirjojensa, Symbioosin ja Näkyviin piilotetun, kohdalla. Niissä pääpaino on tosielämän ihmissuhteilla, mutta molemmista tarinoista löytyy fantasiatwisti, joka antaa oman mausteensa kokonaisuuteen.
Ei pelkkiä velhoja ja lohikäärmeitä
Jos mielikuvitustasi kutkuttaa ajatus saunatontuista, mikset kertoisi heidän elämästään nykypäivän mellastuksessa? Tai ehkä mielestäsi näkki on aina ollut väärinymmärretty ja ansaitsee toisenlaisen tarinan itselleen. Tartu silloin siihen aiheeseen ja kerro tuo erilainen tarina!
Voit lähteä liikkeelle jostain tutusta ja ujuttaa erikoiset elementit tarinaasi pikkuhiljaa. Mitä tapahtuu, kun päähenkilö muuttaa maalle, ostaa itselleen omakotitalon ja päättää kunnostaa pihan perältä löytyvän ulkosaunan, jossa tonttu on elänyt tyytyväisenä omissa oloissaan?
Kun lähdet kokeilemaan fantasian kirjoittamista, voit aivan hyvin poimia rusinat pullasta eli valita juuri ne asiat, jotka sinua kiehtovat. Tarinasi ei ole pakko olla jotain perinteistä. Genre ei pakota sinua tiettyyn linjaan vaan sinulla on vapaus valita suuntasi. Voit kirjoittaa siitä, mistä jo tiedät, tai siitä, mikä saa sydämesi sykähtämään. Omasta mielestäni parasta on yhdistää nämä molemmat.
Lähtölaukaus fantasian kirjoittamiselle
Vanha viisaus sanoo, että kirjoittamaan oppii kirjoittamalla. Ennemmin tai myöhemmin edessä on siis hetki, jona on vain tartuttava kynään. Jos et halua tehdä sitä yksin, voit lähteä ottamaan ensiaskeliasi fantasian kirjoittamisen parissa vaikkapa kirjoituskurssilla.
Ohjaan aloittelijaystävällisiä fantasiakursseja Lahden Wellamo-opistolla ja Omnian Espoon työväenopistolla.
Syyslukukaudella starttaavat Kurkistus fantasiaan (ilmoittautuminen 10.8. alkaen) ja Ovi fantasian maailmaan (ilmoittautuminen NYT) ja kevätlukukaudelle on luvassa Fantasian jatko (ilmoittautuminen 10.8. alkaen). Kaikki kurssini ovat verkkokursseja, joten voit hypätä mukaan sijainnistasi riippumatta.
Myös muut kurssini löydät Kurssit-sivultani. Käy kurkkaamassa, olisiko listassa myös jotain muuta, mikä voisi kiinnostaa sinua.
Tulitpa kurssille mukaan tai et, haluan toivottaa sinulle hyvää matkaa fantasian kirjoittamisen parissa. Pystyt siihen! Anna kynällesi vapaus seikkailla juuri niillä rajamailla, jotka sille kuiskuttelevat.
Ei kommentteja