Japanin suunnalta erilaista rakennetta kerrontaan

Länsimaissa tuttuja tarinankerronnan rakenteita ovat muun muassa sankarin matka ja kolmen näytöksen rakenne, joista aion myös puhua itse esimerkiksi fantasiakurssillani. Tänään haluan kuitenkin kurkistaa idän suuntaan, sillä omaa mieltäni on viime aikoina kiehtonut yhä enenevässä määrin itämainen neliosainen kerrontarakenne: kishoutenketsu.

 

Kishoutenketsu on klassinen kiinalainen, korealainen ja japanilainen tarinankerronnan rakenne, joka on saanut alkunsa Kiinassa. Sitä on käytetty kiinalaisissa neljän rivin runoissa. 
 
Kiinasta rakenne on siirtynyt Koreaan ja edelleen Japaniin, josta nimi kishoutenketsu on peräisin. Rakenne ei ole samalla tavalla konfliktivetoinen kuin vaikkapa länsimaalaisille tutumpi kolmen näytöksen rakenne. 
 
Jotkut menevät jopa niin pitkälle, että sanovat konfliktin puuttuvan täysin kishoutenketsu-rakenteella kerrotuista tarinoista, mutta tästä uskallan olla eri mieltä. Konflikteja voi olla mukana, ne eivät vain ole suoranaisesti kerronnan keskiössä.
 
 
Rakenne koostuu neljästä osasta:
 
1. Johdanto (ki): Tässä kohtaa esitellään hahmot, aikakausi ja muut tärkeät elementit, jotka edistävät tarinan kokonaisuuden ymmärtämistä.
 
2. Kehittely (shou): Tarinaa johdatellaan kohti käännettä. Tässä kohtaa suuria muutoksia ei vielä tapahdu vaan nimensä mukaisesti osa sisältää tarinan elementtien kehittelyä.
 
3.Käänne (ten): Tarina saa odottamattoman käänteen, joka on koko tarinan ydin. Jos tarina sisältää useita käänteitä, tämä on niistä suurin.
 
4. Loppuratkaisu (ketsu): Tarinan alkuosuus ja käänne summautuvat yhteen ja muodostavat kokonaisuuden.
 



Esimerkki rakenteen käytöstä

Kishoutenketsu-rakenteen löytää esimerkiksi Makoto Shinkain vuonna 2016 ilmestyneestä anime-elokuvasta Your Name (Kimi no Na wa). Seuraava osuus sisältää juonipaljastuksia kyseisestä elokuvasta, joten skippaa se, jos et niitä halua.

 

Rakenne on löydettävissä elokuvasta seuraavalla tavalla:

 

1. Johdanto: Pikkukaupungissa asuva Mitsuha ja Tokiossa elävä Taki vaihtavat hetkellisesti kehoja ja pääsevät siten kurkistamaan toistensa hyvin erilaisia elämiä.
 
2: Kehittely: Kehojen vaihtoa tapahtuu toistuvasti. Molemmat nuoret kokevat ikään kuin näkevänsä varsin eläväisiä unia, kunnes tajuavat, että kyse on muustakin. He alkavat jättää toisilleen viestejä eri tavoin. Vaikka kumpikin elää vaihtojen välillä omaa elämäänsä, he ovat usein toistensa ajatuksissa, ja elokuva ikään kuin petaa romanssia heidän välilleen. Yhtäkkiä kehojen vaihtuminen kuitenkin lakkaa, ja Taki haluaa selvittää, miksei enää saa tällä tavoin yhteyttä Mitsuhaan.

3. Käänne: Taki matkustaa ystäviensä kanssa alueelle, jolla tietää Mitsuhan kotikaupungin sijaitsevan. Hän on luonnostellut maiseman Mitsuhan kotikaupungista ja sen tunnistaa eräs ravintolan omistaja, joka osaa ohjata Takin oikeaan paikkaan: kolme vuotta sitten meteoriitin tuhoamaan pikkukaupunkiin, jossa kuoli tuhon aikana 500 ihmistä. Mitsuhan Takille jättämät viestit alkavat kadota hänen puhelimestaan, mutta hän ei suostu uskomaan, että kaikki on menetetty ja että Mitsuha olisi kuollut vuosia aikaisemmin, joten hän yrittää löytää keinon pelastaa sekä tytön että kaupungin.
 
Mitsuhan kehossa ollessaan kokemiensa asioiden perusteella Taki keksii keinon päästä vielä kerran palaamaan Mitsuhan kehoon. Meteoriitin törmäystä ei voi estää, mutta Taki ja Mitsuha onnistuvat järjestämään evakuoinnin, jonka ansiosta Mitsuha perheineen pelastuu. Taki palaa omaan aikaansa eikä muista mitään tapahtuneesta.
 
4. Loppuratkaisu: Viisi vuotta myöhemmin Takilla on yhä tunne, että hän on menettänyt jotain tärkeää. Kun hän kävelee portaikossa, häntä vastaan tulee Mitsuha, jossa on jotain etäisesti tuttua. Kun Taki lausuu ajatuksensa ääneen, myös Mitsuha myöntää saman tunteen, jolloin heidän yhteytensä palaa.
 
 
Käänteeseen asti elokuvan katsoja olettaa, että hahmojen välillä syntyvä romanssi on elokuvan pihvi. Kun totuus paljastuu, merkittävämmäksi nousee, saako Taki pelastettua Mitsuhan ja muut kaupungin asukkaat. Lopputulemana Mitsuha on pelastettu, ja romanssin mahdollisuudestakin vihjataan elokuvan viimeisessä kohtauksessa.


Rakenteen hyödyntäminen omassa kirjoittamisessa

 

Kishoutenketsu kuulosti minusta heti etäisesti tutulta, kun siitä ensimmäisen kerran kuulin jotain vuosia sitten. Veikkaankin, että sitä on hyödynnetty monissa japanilaisissa roolipeleissä, joiden parissa olen valehtelematta kuluttanut satoja tunteja. Koska myös luen mangaa ja katson animea, olen todennäköisesti hiljalleen tottunut tähän rakenteeseen ilman, että olen ajatellut asiaa aktiivisesti.
 
Viime aikoina tämä rakenne on pyörinyt mielessäni yhä enemmän, ja sen takia haluaisin hyödyntää sitä myös omassa kirjoittamisessani. Japanilaisen viihteen kuluttaminen on saanut oman innon kallistumaan idän suuntaan, joten yhtä hyvin voin sitten kieriä kunnolla.
 
Seuraava kirjallinen projektini on editointivaiheessa, ja mielessä on käynyt, että puran sen seuraavaksi osiin ja katson, saisinko jo sen kasattua kishoutenketsu-rakenteeseen edes soveltaen. Ehkä sitä seuraavan kokeilen suunnitella jo valmiiksi siihen sopivaksi. En ole aiemmin lähtenyt kirjoittamaan rakenne edellä vaan antanut sen muodostua prosessin aikana ja hionut tarvittaessa editointivaiheessa. Tämä siis tulee olemaan haaste minulle, kun aloitan seuraavan kokonaan uuden kirjoitusprojektin.
 
Miksen sitten ole ottanut tätä rakennetta käsiteltäväksi kursseillani? Vastaus on yksinkertainen: en ole sitä vielä opiskellut sitä käytännön kautta. Haluan saada ensin itse konkreettisen tuntuman siihen. Sen jälkeen voin ottaa sen osaksi kurssejani länsimaisten rakennemallien rinnalle.
 
Edessä on siis jälleen uusi tutkimusmatka, jota en oikeastaan malta odottaa. Mikäli sinä olet käyttänyt kishoutenketsu-rakennetta omassa kirjoittamisessa, kerro ihmeessä, mitä ajatuksia se sinussa herättää. Toki saat kertoa, vaikket olisi kokeillutkaan.
 

Mielenkiintoista luettavaa