Hiljaisuuden aika

Blogi on ollut hiljainen monestakin syystä. Tärkeimpänä näistä ehkä se, ettei ole ollut erityistä kirjoitettavaa. Conirutosta on onneksi jo toivuttu, vaikka se jättikin kurkun aika herkäksi kipeytymään. Jo tunnin höpöttelyllä saa kurkun karheaksi ja lämmintä juomaa tarvitaan. Kiva homma puhetyössä :P

Elämä kotona on sujunut varsin rattoisasti eli oikeastaan Frostbitesta asti olen ollut vapaa-aikani liimautuneena pelikonsoliin. Toki välissä on katsottu Babylon 5:tä, Once Upon A Timea, The Big Bang Theorya ja animua. The Vampire Diariesista ja Pretty Little Liarsista olen pudonnut täysin, mutta ovat ne tuossa valmiina, kun on aikaa katsoa.



Tosiaan pelailimme ensin Final Fantasy IX:n kolmoslevyn alkupuolelle asti ja sitten siirryimme Final Fantasy XII: International Zodiac Job Systemin pariin. Näistä on kuitenkin tullut kertoiltua toisessa blogissa, joten en ole nähnyt tarpeelliseksi ryhtyä täällä kertomaan samoja juttuja. Jälkimmäinen peli on nyt minulla edelleen työn alla eli pelkäänpä pahoin, että tulee vielä monta iltaa vietettyä jossain muualla kuin tietokoneen ääressä. Pahoittelut poissaolojeni vuoksi, jos jotkut ovat niitä ihmetelleet tai niistä jopa ärsyyntyneet. Ei ole henkilökohtaista, peliputki vain iski päälle ja katosin nettimaailmasta sen takia x)

Mitään erityistä ei ole tosiaan tapahtunut. Viikko sitten kävimme leffassa katsomassa Cloud Atlasin, josta tykkäsin paljon ja joka ehdottomasti pitää kotiinkin hankkia. Siinä oli toki omat heikkoutensa, mutta pääasiassa erittäin toimiva kokonaisuus ja "erilainen elokuva", jos niin nyt voi sanoa (eivätkös kaikki leffat olet sellaisia? :D).

Sitten on ollut japanin opiskelua ja töitä. Viime viikolla tein mm. 7:45-19:00 työvuoron, joka otti aika pahasti voimille... ja silti illalla piti vielä pelata töiden jälkeen x'D Muutenkin töissä on ollut tosi kiirettä ja on pitänyt olla oikein extrapaljon tekemisissä ihmisten kanssa, joten sosiaalinen kiintiöni on ollut melkoisen täynnä. On siis ollut erittäin rentouttavaa möllöttää kotona pelikoneen ääressä ilman, että on ollut pakko seurustella yhtään kenenkään kanssa. Tosin M on istunut vieressä, mutta sitä en sentään ole kokenut rasitteena.


Afenin cosplaytehdas.

Vaikkei juuri mitään ole tapahtunut, mielessä on silti liikkunut paljon kaikenlaista. Teimme päätöksen, joka luultavasti vaikuttaa tämän vuoden cossaussuunnitelmiin radikaalisti. Eli en ehkä ehdi panostaa pukuihin niin paljon kuin ajattelin... eikä taida oikein olla rahaakaan sijoittaa, joten myös ostopuvut voi toistaiseksi unohtaa. Suunnitelmia ei ole silti tarkoitus hylätä, mutta ne voivat viivästyä. Tästä jutusta kertoilen ehkä tarkemmin myöhemmin, kun jotain ajatuksia on saanut kasattua. On kuitenkin aika todennäköistä, että joudun (tai siis saan :D) käyttämään cossausbudjettini ja työresurssini tänä vuonna johonkin vähän toisentyyppiseen projektiin. Sormet syyhyävät innosta tällä hetkellä, mutta kesään mennessä olen luultavasti kaljuuntunut, kun todellisuus iskee vasten kasvoja.

Kirjoittamistakin olen ehtinyt pohdiskella pelaamisen lomassa. Häröilen eri tarinoiden välillä ilman, että kiinnityn mihinkään kunnolla. Olin jo aloittanut Star Ocean -ficin, mutta nyt en saa siitä otetta. Dum spiro, spero II oli myös lähtenyt käyntiin, muttei juuri nyt sytytä. Sen sijaan olen intoillut Glabadosin kätkö II:n kanssa, mikä johtunee juurikin tästä peliputkestani. En kuitenkaan tiedä, miten pysyvä fiilis on, mutta olen käyttänyt muutaman illan siihen, että olen lukenut kaiken tähän asti kirjoittamani... ja itse asiassa jatkanutkin ficciä vähäsen. En kuitenkaan niin paljon, että olisi mitään betattavaa kasassa. Tarina kuitenkin kiinnostaa minua taas... ja omasta mielestäni se on aika turkasen hyväkin. Yllättävää kyllä, nautin oman tekstini lukemisesta ja tarinan aiemmista käänteistä. Jäi harmittamaan, kun luettavaa ei ollutkaan lisää. (Onko tämä nyt jo vähän itserakasta?)

Sellaista siis tällä kertaa. Yritän olla jatkossa vähän ahkerampi, mutta varmaksi en sitä uskalla luvata niin kauan kuin pelityttää oikein kunnolla. Jännä sinällään, että joku vanha tuttu peli imaisee tuolla tavoin mukaansa, vaikkei tuo juonellisesti mitään uutta. Toisaalta onhan se ihan turkasen hyvä peli.