Hyppäys paperilta Espoon puistoon

Olen saanut tässä hiljattain elää näin kirjoittajan näkökulmasta hienoa aikaa. Aloitin MM:n kirjoittamisen joskus kauan sitten ja muhittelun vielä kauemmin. Tarinan hahmot ovat siis eläneet mielessäni jo pitkään. Heillä on ollut olemus, kasvot, persoonallisuus ja omat tapansa toimia erilaisissa tilanteissa. Silti he ovat olleet olemassa vain päässäni ja paperilla.

Sitten koitti päivä, jona rohkaisin mieleni ja naputtelin Facebookissa viestin tutulle valokuvaajalle Eveliina Kronqvistille. Tarjosin hänelle työkeikkaa tietämättä oikein itsekään, mitä tarkalleen ottaen halusin. Tai siis tiesin toki haluavani kansikuvan tuotokselleni, mutta kippas, kappas, kun yksityiskohdat olivat vähän hukassa. Alkuun en edes tiennyt, ketkä päähahmoista pääsisivät kanteen. Olin siis varmaan jokseenkin hankala asiakas.

Pienen pohdinnan jälkeen valitsin päähahmokuusikosta kaksi nuorta naista, Momin ja Sennan, koska heidän roolinsa ovat melko keskeisiä ja suuri osa tarinasta kerrotaan heidän näkökulmistaan.

Kuva: Eveliina Kronqvist
Mallit: Tiia ja Mona

Kävimme Even kanssa kuvausprojektista keskusteluja, joiden aikana pyrin kertomaan hahmoista mahdollisimman paljon spoilaamatta tarinaa kuitenkaan liikaa. Linkitin hänelle myös joukon kuvia, joissa oli mielestäni kannen tunnelmaan yms. sopivia elementtejä.

Ohjeistusta antaessani tunsin olevani hieman hukassa, sillä en ollut koskaan vastaavassa tilanteessa ollut. Eve osasi kuitenkin hyvin esittää kysymyksiä, jotka helpottivat minun osuuttani hommassa. Hän etsi sopivat mallit, Tiian ja Monan, jotka toki näytti minullekin ennakkoon, ja hoiti heidän kanssaan kuvaukset kauniissa Espoon Träskandan puistossa.

Jo heti kuvauspäivän iltana sain nähdä raakaversioita otetuista kuvista. Tunnelma oli saatu kohdalleen, mallit olivat upeita ja asetelmat toimivat. En tiedä, mitä taikuuksia siellä puistossa on harjoitettu, mutta jälki oli todella hyvää. Tykkäsin kaikista minulle näytetyistä kuvista ja kannen poimiminen niiden joukosta ei ollut mikään helppo tehtävä.

Oikea kuva kuitenkin löytyi ja lisäksi sain luvan käyttää toista kuvaa Facebook-sivuni kantena. Näin upeista kuvista voitiin hyödyntää kaksi. Eve editoi raakakuvat ja nyt minulla on kaksi todella kaunista kuvaa tarinastani.

Yhteistyö oli melkoinen kokemus. Oli jännittävää ojentaa omat hahmonsa kuvaajalle ja sanoa, että tee näille jotain. Eve, Tiia ja Mona tekivät hyvää työtä ja loihtivat silmieni eteen jotain sellaista, jota en ollut osannut kuvitellakaan. Senna ja Momi olivat astuneet ulos naputtelemiltani sivuilta ja siirtyneet uuteen olomuotoon. Heistä todella tuli eläviä ja hengittäviä.

Olen todella kiitollinen tästä kokemuksesta ja toivon saavani uuden tilaisuuden vielä joskus toistekin. Ihan heti sellaista ei ole näköpiirissä, sillä esim. TT vaatii paljon työstämistä, ennen kuin ollaan tässä pisteessä. Kenties jossain vaiheessa käynnistän saman prosessin senkin kohdalla, mutta ihan vielä en lupaa mitään.

Ja millainen siitä kannesta sitten tuli kaiken tämän hehkutuksen jälkeen? Olen ilkeä enkä esittele sitä vielä. Tarkoitus ei ole salailla sitä loputtomiin, mutta vielä toistaiseksi haluan pitää sen omana ja projektiin osallistuneiden mahtavien tyyppien tiedossa.


Käy toki kurkkimassa muita kuvia:


Mialiina cosplay photography

2 kommenttia

  1. Vau. Olen aivan lumoutunut! Mahdat olla aivan onnesi kukkuloilla. :)

    Ymmärsinkö ihan oikein, että tämä (MM?) on eri projekti kuin työstämäsi M? Oletko ajatellut kustantaa tämän ihan perinteisessä kustantamossa vai harkitsetko omakustannetta? Kirjailijat kun (kai?) harvemmin osallistuvat itse kansien suunnitteluun ja toteuttamiseen näin aktiivisesti.

    Odotan kyllä innolla varsinaista kansikuvaa! :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lumoavaa tuo onkin. Käsittämätön fiilis nähdä omat hahmot elävinä.

      Nyt täytyy myöntää, että jouduin oikein tarkistamaan, olenko joskus viitannut johonkin tarinaani kirjaimella M :D Minulla kun nuo projektit tuppaavat matkan varrella muuttamaan nimeään useampaankin otteeseen, niin myös MM. En kuitenkaan äkkiseltään löytänyt mainitsemaasi M-tarinaa (muistikin on hyvä, mutta kovin lyhyt). Sen sijaan rakkaaseen aviomieheen olen kyllä kyseisellä kirjaimella viitannut blogissa useampaan otteeseen (ei sillä, onhan herra varsinainen ikuisuusprojekti ;D).

      Noh, joka tapauksessa... Olen MM:n muutaman kerran viitannut, mutta en varmaankaan tuolla lyhenteellä, koska se vahvistui vasta joskus viime vuoden loppupuolella lopulliseksi nimeksi. Omakustanne tässä tosiaan on työn alla silläkin uhalla, ettei niitä samalla tavalla arvosteta kuin perinteisesti kustannettuja kirjoja.

      Kirjailijat eivät kai tosiaan yleensä osallistu kansien suunnitteluun ihan tällä tasolla. Koska omakustanne on kyseessä halusin mieluummin persoonallisen ja vain minun käytössäni olevan kannen kuin mahdollisesta valmiista valikoimasta jonkin geneerisen, jota kuka tahansa muukin voi käyttää.

      Kansikuvakin tulee vielä näkyviin, kenties tuossa syksymmällä, jos kaikki menee putkeen :)

      Poista