Ilmastonmuutos ottaa kierroksia, tekoäly jyrää kaikkialla ja syö luonnonvaroja. Maailma muuttuu silmiemme edessä eikä elämä todellakaan ole samanlaista kuin ennen. Ilmassa leijuu monenlaisia uhkakuvia, jotka voivat saada mielen suorastaan lamautuneeksi. Ekoscifi pureutuu mm. näihin aiheisiin ja nostaa puheeksi sen, miltä tulevaisuus voi näyttää.
Ekoscifi on kiinnostanut minua jo vuosia kirjallisuuden lajina mutta miksipä ei vaikka elokuvinakin. Kyseessä on spekulatiivisen fiktion alalaji, jossa ekologia ja science fiction eli tieteisfiktio yhdistyvät. Jos ekologia ei ole sinulle tuttu terminä, se on biologian monitieteinen haara, jossa tutkaillaan eliöiden ja eliölajien vuorovaikutusta ympäristönsä kanssa.
Ekofiktiossa yleisesti ympäristöllä tai luonnolla on suuri merkitys. Tämä genre alkoi yleistyä 1960-luvulla. Tällöin pinnalle alkoi nousta kansanliikkeitä, jotka loivat pohjaa luontoon keskittyvälle kirjallisuudelle. Tieteisfiktio puolestaan käsittelee tyypillisesti tieteen ja tekniikan vaikutusta yhteiskuntaan tai ihmisiin yksilöinä. Sen perinteisissä aiheissa näkyvät avaruus, tulevaisuus, aikamatkustaminen sekä moninaiset keksinnöt.
Kun puhumme ekoscifistä, yhdistämme ekofiktion ja tieteisfiktion toisiinsa. Näissä tarinoissa käsitellään siis luonto ja ympäristöä tai erilaisia eliölajeja mutta mukana on perinteisen tieteisfiktion elementtejä. Monet tarinoista sijoittuvat tulevaisuuden maailmaan, jossa jokin ekokatastofi on muuttanut tällä hetkellä tuntemaamme todellisuutta. Ilmastonmuutos on tässä kohtaa suosittu "syyllinen", mutta monet muutkin ekologiset kriisit sopivat aiheeksi erinomaisesti.
Muutamia kiinnostavia ekoscifi-teoksia
Osa tarinoista keskittyy ilmastonmuutoksen ja ekokatastrofien seurauksiin. Ne näyttävät, millaiseksi maailma voisi muuttua, jos emme saa lämpenemistä pysäytettyä, teollisuutta ja teknologian käyttöä kuriin. Kaikki ei välttämättä ole tulevaisuudessakaan kurjaa, mutta asiat voivat olla hyvin eri tavalla.
Emmi Itäranta – Teemestarin kirja
Vesi on loppumassa maailmasta ja sen käyttöä säännöstellään ankarasti. Monet alueet maapallolla ovat saastuneet eikä niillä voi tiettävästi enää asua ja elää. Teemestareilla on kuitenkin veteen liittyvä salaisuus, joka voi muuttaa paljon.
Anne Leinonen ja Eija Lappalainen – Routasisarukset-trilogia
2300-luvun Eurooppa näyttää hyvin erilaiselta kuin tänä päivänä eikä meidän ajoistamme ole jäljellä kuin kaikuja. Ihmiskunta on likipitäen tuhonnut itsensä ja maisema koostuu rauniokaupungeista ja saastuneista alueista. Utulla on kuitenkin merkillinen kyky ymmärtää muinaisia koneita.
Anders Vacklin ja Aki Parhamaa – Sensored Reality -trilogia
2100-luvun Suomessa ilmastonmuutos näkyy vahvasti ja Helsinki on muodostunut venetsiankaltaiseksi kanavakaupungiksi. Samalla kaupunki kehittynyt peliteollisuuden pääkaupungiksi, jossa videopelaaminen on elämäntapa. Bugin äiti työskentelee suurelle pelialan yrityksellä eikä hänellä ole paljon aikaa lapselleen, mutta onneksi Bug viihtyy pelien parissa ja pääsee pelaamiseen keskittyvään kouluunkin. Mutta sitten pelaaminen nyrjähtää vaarallisuuden puolelle...
Toisaalta tarinat voivat sijoittua myös ekokatastrofin hetkeen, kun asiat alkavat ryminällä mennä pieleen ja ihmiset joutuvat selviytymään tilanteessa. Näissä kertomuksissa minua erityisesti hirvittää se, voiko niistä pian tulla aitoa todellisuuttamme. Niiden merkitys onkin ehkä ihmiskunnan herättelyssä.
Risto Isomäki – Sarasvatin hiekkaa
Erinäiset henkilöt selvittelevät ympäristöön liittyviä mysteerejä eripuolilla maapalloa 2000-luvulla. Hiljalleen eri näkökulmat alkavat kietoutua yhteen ja paljastavat koko ihmiskuntaa uhkaavan vaaran, jota ei ehditä pysäyttää ajoissa. Kirjan loppu näyttää, millaiseksi maailma on muodostunut vuonna 2026.
Vaikka tämä teos on sikäli "vanhentunut", etteivät sen kauhuskenaariot ole toteutuneet ja vuosi 2026 näyttäytyy meille onneksi erilaisena kuin kirjailijan visiossa, näen teoksen silti juuri nyt hyvin ajankohtaisena. Kenties kirjan esittelemä kohtalo voi olla osamme 2050-luvulla.
Vaihtoehtoisesti voidaan vierailla toisilla planeetoilla, joiden ekosysteemit eroavat elämästä maapallolla. Tällaiset tarinat antavat mahdollisuuden kuvitella ja ihmetellä, miten erilaiseksi maailma voisi ylipäätään muodostua, kun ekologiset lähtökohdat ja yhteiskuntien valinnat ovat toisenlaisia kuin omamme tai mihin oma ahneutemme voi meidät vielä johdattaa.
Ursula K. Le Guin – Maailma, vihreä metsä
Uusi Tahiti on suunnattoman kaukana Maasta. Pientä ja metsäistä planeettaa asuttaa vihreän karvan peittämä humanoidikansa athsheanit. Tämän kansan miehet uneksivat asioista mutta naiset päättävät, mitä tehdään. Naiset ovat yhteisön toimijoita ja toimeenpaneva voima. Tämä kansa ei ole koskaan tappanut toisiaan, mutta ihmisten saapuminen planeetalle muuttaa tasapainoa. Ihmiset tuhoavat metsät, orjuuttavat alkuasukkaat ja tartuttavat heihin tappamisen vietin.
Frank Herbert – Dyyni
Arrakis-planeetalta saadaan arvokasta rohtoa, joka mahdollistaa mm. avaruusmatkailun nopeasti ja pitkien välimatkojen ylitse. Se myös pidentää käyttäjänsä elinikää, parantaa sairauksia ja laajentaa henkisiä kykyjä. Joka hallitsee Arrakista, hallitsee koko maailmankaikkeutta, joten eri tahot tekevät kaikkensa saadakseen aavikkoplaneetan ja siten kaiken muunkin omaan hallintaansa.
Joskus taas elämä maapallolla voi ottaa evoluutiollisesti uuden suunnan joko luontaisesti tai ihmisen toimien seurauksena. Tästä on seurauksia myös ihmiselle.
Jeff Vandermeer – Hävitys
Maailmaan on ilmestynyt Alue X, jossa todellisuus ei ole samanlainen kuin muualla. Sinne lähetetään tutkimusryhmä toisensa jälkeen eikä näistä yhdellekään käy hyvin. Epäselvää kuitenkin on, mitä tutkijoille todella alueella tapahtuu. Tarina keskittyy 12. tutkimusryhmään ja päähahmona toimii Biologi, jonka silmien kautta lukija pääsee tarkastelemaan evoluutiollisia muutoksia Alue X:llä. Vastauksia ei juuri tarjota mutta kysymyksiä sitäkin enemmän.
Eteläraja-sarjassa on kaksi muutakin osaa, joita en ole itse vielä lukenut. Kenties pitäisi lähiaikoina niihin tarttua.
Johanna Sinisalo – Auringon ydin
Sinisalo tarkastelee dystooppista vaihtoehtonykyisyyttä kotoisessa Suomessamme. Erona omaan todellisuuteemme on vuosikymmenien ajan harjoitettu ihmisiin keskittyvä rodunjalostus. Naiset on niin sanotusti kesytetty käyttäytymään ja näyttämään miehiä miellyttäviltä. Aina toisinaan poikkeuksiakin ilmenee molemmissa sukupuolissa, joten kaikki naiset eivät ole riittävän naisellisia tai miehet miehisiä.
Tässä vaihtoehtoisessa Suomessa chilistä on tullut huume, sillä kieltolait rajaavat muiden päihteiden käyttöä tiukasti. Uskonlahko kasvattaa chiliä ja uskoo sen käytöllä olevan henkisiä mahdollisuuksia ihmiskunnan kannalta.
Monenlaisia tarinoita, lukuisia mahdollisia tulevaisuuksia
Ekoscifi tarjoaa tilaisuuden tarkastella sekä nykyhetkeä että tulevaa uusista näkökulmista. Maailma voi olla ekologisesti muuttunut monilla hyvinkin mielikuvituksellisilla tavoilla. Nykytodellisuuden kauhuskenaariot voivat tarinoissa toteutua ja muuttua hahmojen arkiseksi elämäksi tai lukija voi päästä matkustamaan maailmankaikkeuden toiselle laidalle.
Näkisin, että ekologisten teemojen liskäsi monet ekoscifi-tarinat lopulta tutkailevat myös ihmisyyttä sekä niitä valintoja, joita teemme yhteiskuntana. Ekoscifin kirjoittajilla on mielenkiintoinen mahdollisuus näyttää tekojemme ja valintojemme mahdolliset seuraukset niin hyvässä kuin pahassa. Niinpä genre voikin maalata silmiemme eteen synkimmän mahdollisen dystopian tai parhaimman kuviteltavissa olevan utopian... tai kenties tulevaisuus onkin jotain näiden väliltä?
Haluaisitko kokeilla itse?
Jos ekoscifi jäi aiheena kutkuttelemaan, tämän syksyn Kurkista ekoscifiin -verkkokurssillani on yhä tilaa. Kurssin puitteissa tutustumme genreen teorian, harjoituksien ja keskustelujen kautta. Voit tulla aloittamaan oman ekoscifi-tarinan suunnittelun tai työstämään jo aloittamaasi tarinaa.
Kurkista ekoscifiin / Espoon työväenopisto
- Ti 3.11.-24.11., klo 17:00-19:30
Kirjoittajien osaamistasolle ei ole kurssilla vaatimuksia. Voit olla täysi aloittelija tai jo pidempään kirjoittanut. Kaikki ovat tervetulleita mukaan. Ilmoittauduthan pian, sillä paikkoja on rajoitetusti.
