Anna Kaija

Indiekirjailijalle olisi varmasti hyötyä kaupallisen alan koulutuksesta, mutta kaikki eivät koe vetoa sille puolelle. Silti näitä juttuja on hyvä toisinaan pysähtyä miettimään. Tähän postaukseen olen koonnut käyttämiäni markkinointikeinoja.

Kun Maan mahti alkoi olla mielestäni julkaisukunnossa vuonna 2015, en ollut ajatellut markkinointia kovin pitkälle. Olin avannut Facebook-sivun ja julkaissut muistaakseni prologin täällä blogin puolella. Tuttaville ja perheenjäsenille kertoilin asiasta melko lähellä julkaisua ja sometiedottamisenikin oli aika vaisua.

Markkinointi tuntui vieraalta. Koin sen ärsyttäväksi tyrkyttämiseksi ja vähän noloksikin. Uskon, että tämä on yksi asia, joka hiertää muitakin indiekirjailijoita, kenties myös juuri sinua. Toinen tekijä voi olla se, että tuotettaan pitää osata kehua tai ainakin siitä pitää osata nostaa esille vahvuuksia, koska ei kukaan halua ostaa "tää nyt on vaan tämmönen, ihan ok se kai on" -tuotetta. Jos et itse kerro, millainen kirja on ja miksi se voisi lukijaa kiinnostaa, ei sitä tee kukaan muukaan. Ellei tietysti budjetti salli markkinoinnin ostamista ammattilaiselta.

Nyt, kun olen tehnyt kirjojeni markkinointia jo pidemmän aikaa, olen oppinut muutaman seikan.

Jos sinulla on blogi tai Facebook-sivu, uudesta kirjasta on hyvä alkaa puhua jo ennen sen ilmestymistä. Jaa lukijoille jotain kirjoitusprosessista, vilauta kansikuvaa (jos on jo valmiina) tai linkitä vaikkapa kirjasi teemaan soveltuvia musiikkikappaleita. Tekstinäytteet ovat myös hyviä, joskin itse julkaisen näitä mieluusti vasta sitten, kun teksti alkaa olla jo melko valmiiksi editoitu.

Kirjaa ei ehkä kannata markkinoida vuosia etukäteen, mutta vuosi tai puoli vuotta aikaisemmin se voi jo näkyä päivityksissäsi tavalla tai toisella. Päivitysten kautta voit halutessasi ottaa myös lukijat mukaan prosessiin ja huhuilla vaikkapa halukkaita esilukijoita.

Jokaisella kirjalla on oma kohdeyleisönsä. Kannattaa tietää ainakin potenttiaalisten lukijoiden ikähaarukka ja mielenkiinnonkohteet. Eräs markkinointialan ihminen painotti minulle keskustelussa myös vahvasti kohdeyleisön sukupuolta, joten voit miettiä myös sitä. Itse en ole halunnut markkinoinnissa lähteä painottamaan lukijoiden sukupuolta, koska en koe sen olevan oleellisin asia kohderyhmässäni. Ehkä jonkin toisen kirjan tai kirjailijan kohdalla näin voi kuitenkin olla.

Omalla kohdallani kohdeyleisöni näyttäisi viihtyvän Twitterin puolella ja Facebook-aktiivisuus taas on kovin vähäistä. Instragram tuntuu myös vetävän paremmin mutten ole täysin varma, kuinka moni kuvien tykkääjistä on oikeasti aikeissa tutustua kirjoihin paremmin. Joka tapauksessa sosiaalinen media tarjoaa edullisia (ja joskus ilmaisia) markkinointimahdollisuuksia, joten sinun kannattaa selvittää, millä alustoilla juuri sinun kohdeyleisösi viihtyy.

Sosiaalisessa mediassa on se ihana ja ikävä puoli, että pelkkä läsnäolo siellä ei riitä. Jos et osallistu keskusteluihin ja tuota sisältöä, kukaan ei tiedä, kuka olet ja mitä teet. Tällainen aktiivisuus vie luonnollisesti aikaa, joten ei kannata olla kaikkialla vaan keskittyä korkeintaan pariin, kolmeen kanavaan.

Jos mahdollista, voit myös jalkautua fyysisesti sinne, missä uskot tapaavasi kohdeyleisöäsi. Muun muassa tästä syystä haimme S. A. Keräsen kanssa viime vuoden Tracon-tapahtumaan. Meillä on molemmilla fanifiktiopohjaa videopelien ja animen osalta, joten Traconin kävijöissä on entisiä fanifiktiotarinoidemme lukijoita ja muita potentiaalisesti kirjoistamme kiinnostuneita henkilöitä. Fantasia- ja tieteiskirjallisuuteen keskittyvä Finncon on taas tänä vuonna listallamme ja Traconiin saavumme myös taidekujailemaan.

Tracon ja Finncon eivät välttämättä ole juuri sinun kirjallesi oikeita tapahtumia, mutta Suomessa riittää kaikenlaista menoa pitkin vuotta ja erityisesti kesäaikaan. Selvitä siis, millaisissa tapahtumissa kohdeyleisösi käy ja sen jälkeen, voisitko jotenkin osallistua tapahtumaan kirjojesi kanssa.

Kirjamessut ovat luonnollisesti myös vaihtoehto, mutta ne vaativat yleensä isomman budjetin kuin pienemmät tapahtumat. Yhteistyö on kuitenkin voimaa, ja paikkaa kirjamessuilta voi varmasti yrittää varailla isommalla kirjailijaporukalla. Yhdessä messuilu on siinäkin mielessä hyvä, että voitte markkinoida toistenne tuotteita ja tauottaa toisianne.

Jos sosiaalinen media ei innosta etkä pysty syystä tai toisesta jalkautumaan, ole nyt ainakin sitten Goodreadsissa. Se on palvelu, jossa on listattuna lukuisia julkaistuja kirjoja ja jossa käyttäjät voivat antaa lukemilleen kirjoille tähtiä. Alusta mahdollistaa myös sanallisten arvosteluiden kirjoittamisen. Moni innokas lukija listaa siellä lukemansa kirjat ja saattaa myös etsiä sitä kautta uutta luettavaa.

Jos julkaiset kirjojasi Books on Demandin kautta, ne tulevat Goodreadsiin näkyviin joka tapauksessa. Mikset siis ottaisi kirjailijaprofiiliasi siellä haltuusi?

Pyri tutustumaan toisiin kirjailijoihin. Tässäkin sosiaalinen media on avuksi, sillä sen kautta on helppo seurata ihmisiä tai pyytää heitä kavereiksi. Ota kuitenkin huomioon, etteivät kaikki välttämättä halua puolituttuja Facebook-kavereikseen ja esimerkiksi Twitterissä ja Instagramissa taas tuntemattomienkin seuraaminen on luontevampaa.

Kun olet löytänyt oikeita ihmisiä verkostoihisi, ala jutella heidän kanssaan. Kommentoi heidän teoksiaan sekä mahdollisesti some-päivityksiä ja -kuvia. Sinun ei tarvitse esittää mitään vaan voit olla ihminen ihmiselle. Tiedät kyllä varmasti, miten ihmisiin yleisesti ottaen tutustutaan.

Jos verkostosi on sosiaalisessa mediassa, älä pihtaile tykkäyksiä, kommentteja ja jakoja. Jaa muiden hyviä juttuja eteenpäin, tykkää niistä ja kommentoi niitä. Se ei ole sinulta pois, että annat tällä tavoin toisille näkyvyyttä sosisaalisessa mediassa. Hyvällä on tapana palata takaisin ja verkostosi voi auttaa sinua saamaan näkyvyyttä, kun alat markkinoida kirjaasi.

Huomaa kuitenkin, että aitous on tärkeää. Jos et oikeasti ole kiinnostunut jostakusta, älä esitä kiinnostunutta. Älä jaa sisältöä, josta et pidä. Feikkaaminen paistaa ennemmin tai myöhemmin läpi eikä se ole hyväksi itsellesi. Kannattaa siis olla liikkeellä rehellisellä pohjalla, silloin voittavat kaikki.

En ole markkinoinnin asiantuntija ja yllä olevan listan olen koonnut ihan vain omien kokemusteni pohjalta. Se nojaa vahvasti sosiaaliseen mediaan, koska koen sen itselleni luontevaksi alustaksi toimia ja koska siellä toimiminen on edullisempaa kuin perinteiset keinot. Silti perinteisempiä keinoja ei kannata unohtaa vaan niitä voi hyödyntää myös, jos oma budjetti sallii.

Mainostilaa pystyy ostamaan netistä ja painetusta mediasta. Tällöin sinun pitää osata joko itse suunnitella mainos tai teettää se jollakulla toisella. Omakohtaista kokemusta minulla ei mainostilan ostamisesta ole.

Voit lähestyä kirjabloggaajia tai (paikallisia) lehtiä arvostelukappaleella (Books on Demandin kohdalla toimittaja tai kirjabloggaaja voi tilata sellaisen ilmaiseksi osoitteesta: lehdisto@bod.fi). Kannattaa kuitenkin varautua siihen, ettei arvostelua välttämättä saa. Lehdissä niitä on yhä vähemmän ja kirjabloggaajien lukupinot ovat melkoisia.

Maan mahti on päässyt pariin blogiin. Tosin itse en kirjaa niihin tarjonnut vaan nämä henkilöt tarttuivat siihen omaehtoisesti. Tässä on omalla kohdallani ollut varmasti paljon tuuria matkassa ja varmemmin arvostelun saa, kun pyytää, mutta kieltäytymisestä ei silti kannata ottaa itseensä. Ole siis kiva ja kohtelias sillekin kirjabloggaajalle, joka ei syystä tai toisesta kirjaasi lukulistalleen ota.

Kirjastot tekevät paljon hankintoja huhti-kesäkuussa, joten kirjaa kannattaa tarjota joko silloin tai ennen tuota ajankohtaa. Loppuvuodesta budjetti alkaa olla käytetty eli silloin on vaikeampaa saada kirjastoja hankkimaan teostasi. Kannattaa myös huolehtia, että kirjasi löytyy tietokannoista, joista kirjastot kirjansa pääsääntöisesti tilaavat: Kirjavälitys, BTJ Finland ja Booky.

Olethan kohtelias tarjotessasi kirjaa kirjastoille. Jos saat kieltävän vastauksen, hyväksy se. Voit kokeilla mainostaa kirjaasi uudestaan alkuvuodesta, mutta älä ryhdy painostamaan kirjastoa tai lähettämään loputtomasti sähköposteja, jos kirjaasi ei edelleenkään hyväksytä. Kokeile onneasi sitten seuraavan teoksen kanssa.

Indiekirjaa voi olla vaikea saada kivijalkakauppoihin myyntiin, koska sinne eivät pääse kaikki kustannetutkaan kirjat. Kannattaa kuitenkin kysyä paikallisista kaupoista, olisiko niillä halukkuutta ottaa kirjaa hyllyyn asti. Joskus, varsinkin jos paikallisuus näkyy kirjassa, saattaa käydä tuuri ja kauppa tilaa kirjaa myyntiin.

Muista tässäkin asiassa sama kohteliaisuus kuin kirjastoja lähestyessä.

Yleisölle avoin julkaisutilaisuus tuo näkyvyyttä kirjalle ainakin paikallisesti. Kirjastoissa tilaisuuksia on mahdollista järjestää ilmaiseksi (tarjottavat luonnollisesti maksavat), muista tiloista joutuu todennäköisesti maksamaan jonkinlaisen tilavuokran. Julkaisutilaisuudesta kannattaa luonnollisesti tiedottaa mahdollisimman laajasti, jotta ihmiset osaavat tulla sinne. Lisäksi paikka kannattaa valita siten, että sinne voi osua myös sattumalta. Varaa tilaisuuteen myös itse kirjaa jonkin verran, koska osallistujat voivat olla halukkaita ostamaan sitä.

Itse en ole julkaisutilaisuutta järjestänyt. Mietinnässä on, järjestänkö jotain juhlallisuuksia, kun Kristallin lapset -sarja on kokonaan julkaistu. 

Seuraa myös somessa!