Kirjoittaja tarvitsee tekstilleen palautetta. Sen pyytäminen voi kuitenkin hirvittää ja tuntua suorastaan ahdistavalta, vaikka samaan aikaan kutkuttaisi tietää, mitä joku toinen tekstistäsi ajattelee. On ihanaa kuulla kehuja mutta voi olla kamalaa, jos teksti saakin osakseen kritiikkiä. Silti molempia tarvitaan, jotta tekstiä pystyisi kehittämään eteenpäin.
Muistan yhä, kun olin alle 20-vuotias ja löysin tieni eräälle suomalaiselle Harry Potter -fanifiktiofoorumille. Tuossa vaiheessa olin kirjoittanut fanifiktiota mm. Prätkähiiristä ja Final Fantasy -pelisarjasta, mutten tiennyt tekemiselleni nimeä. Mainittu foorumi sai minut tajuamaan, että kyseessä on oikea harrastus, johon muutkin suhtautuvat intohimoisesti. Koska pidin paljon myös Potter-kirjoista, kynäilinkin pian ensimmäisen Potter-fikkini ja lykkäsin sen innoissani muiden luettavaksi.
Jo seuraavana päivänä sain musertua. Tarinankerrontaani ei pidetty kummoisena, betalukijan (fanifiktion esilukija) puuttumista kritisoitiin ja muistutettiinpa vielä parista foorumin säännöstäkin, joita olin innostuksissani unohtanut noudattaa. Mieleni teki kiukutella ja sanoa kommentoijille ikävästi, mutta onneksi rohkeus ei riittänyt. Kun olin sulatellut tuntemuksiani pari päivää, julkaisin foorumilla ilmoituksen, jossa hain betalukijaa. Pian sain ensimmäisen betani, jonka ansiosta kehityin kirjoittajana hyvin paljon. Kiitos Maeve, missä sitten nykyään oletkaan!
Kriittinen palaute voi kolahtaa ikävästi
Kuten edellinen kertomus osoittaa, palautteen saaminen ei ole aina miellyttävää. Olipa palaute annettu aiheesta tai ei, se voi nirhaista ihon vereslihalle. Omassa kuplassa kirjoittaminen on mukavan turvallista. Voi ajatella olevansa tosi hyvä ja pätevä eikä kukaan tule puuttumaan yksityiskohtiin tai ylipäätään mihinkään. Siinä on jotain hyvin autuasta.
On myös täysin sallittua pysyä omassa kuplassaan ja olla kertomatta kirjoittamisestaan kenellekään, jos se tuntuu parhaalta ratkaisulta. Omalla kohdallani palo saada teksti myös toisten silmien tarkasteltavaksi oli kuitenkin lopulta suurempi kuin pelko kriittisestä palautteesta. Kun näin, että muutkin julkaisevat tekstejään netissä ja saavat niihin kommentteja, halusin kuulua tuohon joukkoon. Pöytälaatikko kävi ahtaaksi ja sieltä oli kammettava itsensä ulos.
Ja se ulos tuleminen tarkoittaa, että palautetta tulee, joskus ennemmin, joskus myöhemmin. Toisinaan sitä tulee hyvin vähän, toisinaan taas hämmentävän paljon.
Palaute ei aina välttämättä ole sellaista kuin odottaa. Oma teksti voi tuntua valmiilta, mutta joku toinen näkee sen eri tavalla. Kenties kielenhuollossa on vielä hiomista, ehkä jokin ratkaisu juonessa ei toimi tai hahmot kaipaavat syventämistä. Kuvailetko liikaa tai kenties liian vähän? Onko tarinassa aukkoja?
Kun palaute osoittaa tekstin epäkohtia, se voi satuttaa. Olo voi olla loukkaantunut ja tekisi mieli ryhtyä puolustamaan tekstiä äänekkäästi. Koska kirjoittaminen on usein myös hyvin henkilökohtaista, voi tekstille tarkoitettu kritiikki tuntua kritiikiltä juuri sinua itseäsi kohtaan. Kannattaa kuitenkin muistaa, että asiallinen palaute keskittyy tekstiisi. Jos palautteen antaja ryhtyy ruotimaan vaikkapa persoonaasi tekstisi perusteella, kyse ei ole enää asiallisesta palautteesta, eikä asiatonta palautetta tarvitse ottaa vastaan.
Mitä tehdä, kun palaute tuntuu ikävältä?
Jos olet saanut palautteen, joka nostaa tunteet pintaan, ota ensimmäiseksi pieni aikalisä. Omia tunteita ei kannata väheksyä mutta ei niissä ole syytä velloakaan. Keskitä siis ajatuksesi johonkin muuhun ja anna mielesi tyyntyä, ennen kuin käyt palautteen uudestaan läpi. Asioihin pystyy suhtautumaan rauhallisemmin, kun antaa ajan ensin kulua.
Kun tunteesi ovat tasaantuneet, voit käydä saamasi palautteen läpi seuraavalla tavalla:
1. Lue jokainen kohta huolellisesti ja mieti, mikä osa palautteesta on oleellista
Palautteen antaja ei voi koskaan täysin tietää, mikä on sinun kannaltasi oleellista tietoa. Kaikkeen palautteeseen ei ole pakko reagoida vaan osan voi jättää omaan arvoonsa. Palaute on aina antajansa mielipide tekstistäsi ja mielipiteitähän maailmaan mahtuu. Poimi siis palautteesta ne osa-alueet, jotka ovat oikeasti sinulle arvokkaita.
2. Mieti, miten voit kehittää tekstiäsi palautteen pohjalta
Pohdinnan voit tehdä mielessäsi, mutta minulla on tapana kirjata ajatukseni ylös vähintään ranskalaisilla viivoilla. Jotkin asiat on helppo korjata. Jos palautteen antaja on listannut kirjoitus- tai kielioppivirheitä, ne on korjattu nopeasti tekstinkäsittelyohjelman etsi-toiminnon avulla.
Palautetta tulee usein kuitenkin isommista asioista. Nämä saattavat vaatia pohdiskelua. Jos tekstissä on vaikkapa logiikkavirhe tai joku hahmoista tuntuu pinnalliselta ja ohuelta, ratkaisun löytäminen voi viedä tovin. Apua näihin juttuihin voi kysyä myös muilta ja jos on mahdollista, palautteen antajaltakin voi tarvittaessa pyytää tarkennusta hänen ajatuksistaan.
3. Työstä tekstiä ja tee tarvittavia muutoksia
Kun olet käynyt palautteen läpi, on aika viedä työ käytännön tasolle. Minä käyn yleensä tässä kohtaa tekstin kokonaisuudessaan läpi mutta kiinnitän erityistä huomiota kohtiin, joista olen saanut palautetta. Kokonaisuuden tarkastelu on kuitenkin tärkeää, sillä muutokset yhdessä kohdassa voivat johtaa muutoksiin myös muualla tekstissä.
4. Pyydä lisää palautetta
Kun olet editoinut tekstiäsi, voit aloittaa kierroksen alusta. Voit kysyä palautetta samoilta lukijoilta, jotka lukivat tekstisi edellisellä kerralla. Tällöin heillä on mielikuva siitä, millainen teksti on aiemmin ja he pystyvät peilaamaan palautettaan tuohon mielikuvaan. Toisaalta voi olla hedelmällistä pyytää palautetta myös henkilöiltä, joille teksti on uusi. Tuoreet näkökulmat eivät ole pahasta.
Palautteita voi kerätä niin monta kierrosta kuin haluaa, mutta jossain vaiheessa on hyvä päättää, että teksti on valmis. Ajattelen monesti, kuinka paljon paremmin jotkin vanhat juttuni olisin voinut kirjoittaa, mutta totuus on, etten oikeasti siinä kohtaa elämääni todennäköisesti olisi voinut. Ehkä nyt voisin, jos ryhtyisin työstämään niitä uudestaan, mutta haluan katsoa eteenpäin ja keskittyä siihen, mikä nyt on tärkeää. Siispä suosittelen, että jossain vaiheessa suostut myös irrottautumaan tekstistäsi ja suuntaamaan katseesi kohti seuraavaa.
Palaute voi ja saa olla myös kehuvaa
Rakentavan palautteen ei aina tarvitse olla kriittistä. Se voi olla myös kehuvaa. Tällaisesta palautteesta on täysin hyväksyttyä olla iloinen eikä sitä kannata ryhtyä vähättelemään. Älä siis paina itse itseäsi alas, jos joku kertoo pitävänsä tekstistäsi. Kysy ennemmin vaikka, mistä asiasta palautteen antaja erityisesti piti, ellei hän itse sitä suoraan kerro. Kehuvasta palautteesta kannattaa siis ottaa kaikki hyöty irti.
Nimittäin siinä missä kritiikki kertoo, mihin asioihin sinun tulisi vielä tekstissäsi panostaa, kehut paljastavat, mikä siinä jo toimii ja mitä kannattaa vaalia. Myös tämä tieto on arvokasta. Paitsi, että onnistuminen tekee hyvää itsetunnolle, omien vahvuuksien ja kehittämiskohtien tunnistaminen kasvattaa itsetuntemustasi kirjoittajana. Meillä on jokaisella omat kompastuskivemme ja loiston paikkamme. Kun osaa ennakoida niitä, polulla kulkeminen käy ehkä hitusen helpommaksi.
Muista
Palautetta käsitellessä voi käydä niin, että
useampi henkilö huomauttaa samasta asiasta. Pidän tätä merkkinä, että
kyseiseen seikkaan kannattaa oikeasti kiinnittää huomiota.
Toisaalta
sitäkin sattuu, että esilukijat ovat eri mieltä keskenään. Yksi pitää
yhdestä asiasta ja toinen ärtyy samasta seikasta. Tällöin voi olla
tilanteessa, ettei mitenkään voi kuunnella molempia henkilöitä tekstiä
editoidessa vaan on tehtävä valinta. Yksi keino valinnan tekoon voi olla
miettiä, edustaako jompikumpi tekstin kohderyhmää paremmin. Toinen
keino on noudattaa sitä ohjetta, joka on yksinkertaisesti enemmän omaan
mieleen.
Kaiken kaikkiaan on hyvä muistaa, että sinä
päätät. Voit ottaa huomioon palautteen kokonaisuudessaan tai jättää
kaiken huomiotta. Tekstisi on sinun tekstisi. Viime kädessä ratkaisut
ovat sinun.
Seuraa myös somessa!
Tämä oli kiva teksti ja samaa voi hyvin soveltaa muihinkin asioihin kuin kirjoittamiseen! Mun on aina ollut tosi vaikea ottaa palautetta koska no, onhan ne omat teokset aina sellaisia omia rakkaita lapsia. :D Mutta palautteesta saa aina hyvin irti millaisiin asioihin muut ovat kiinnittäneet huomiota. Pitää siis vaan yrittää uskaltaa pyytää ja ottaa vastaan palautetta. :D
VastaaPoistaKiitos kommentista. :)
PoistaPalautteen vastaanottaminen voi tosiaan olla vaikeaa, koska herkästihän sitä suhtautuu omaan teokseen (oli se sitten mikä tahansa) suurella rakkaudella. Ei omista rakkaistaan halua varsinkaan kritiikkiä kuulla.
Juuri sen takia on hyvä ottaa ensin vähän etäisyyttä palautteeseen ja vilkaista sitä myöhemmin uudestaan tai vaikka keskustella tarkemmin palautteen antajan kanssa ja pohtia yhdessä kehittämisvaihtoehtoja. :)
Itselläni rakentavan palautteen antajana on toiminut lähinnä koulu tai yliopisto. Silloinkin korjausehdotukset ovat koskeneet lähinnä sisältöä ja faktatietoja, ei niinkään kieltä tai kirjoitustyyliä. Olisi vähintäänkin mielenkiintoista saada ruusujen lisäksi myös risuja, koska tiedän, että niitä varmasti riittää. Ymmärrettävästi monet eivät kuitenkaan halua läväyttää kaikkea kirjoittajan naamalle. Ja, noh. Ehkä hyvä niin.
VastaaPoistahttps://aatenarikka.blogspot.fi/
Kiitos kommentistasi. :)
PoistaJokainen palautetta antava taho varmastikin keskittyy itselleen oleellisiin asioihin, joten sinällään on ihan ymmärrettävää, että yliopistolta/koululta saa juuri sisältöön ja faktaan liittyvää palautetta. Kieleen ja kirjoitustyyliin liittyvää palautetta voi sitten saada esimerkiksi erilaisilta kirjoituskursseilta.
Totta on sekin, että kaikki palautteen antajat eivät halua sanoa asioita suoraan vasten kirjoittajan kasvoja. Esimerkiksi läheisillä voi olla tähän korkea kynnys ja palaute saattaa olla joskus positiivisempaakin kuin olisi aihetta. Toisaalta toisen henkilön läheiset taas voivat olla todella suorapuheisia. On siis hyödyllistä, jos tietää, millä tavoin kyseinen henkilö yleensä palautteensa antaa. :)