Elina Rouhiainen - Muistojenlukija (Väki #1)
Muistojenlukija aloittaa Väki-trilogian. 16-vuotiaalla Kiurulla on erikoinen kyky; hän näkee ihmisten muistot lintuina ja pystyy jopa varastamaan ne alkuperäiseltä omistajaltaan. Kykynsä ansiosta Kiuru tutustuu romaniveljeksiin, Daihin ja Neluun, sekä intialaistaustaiseen genderqueeriin, Bollywoodiin. Pian joukon jatkoksi liittyy vielä Kiurun lapsuudenystävä Samuel.
Uusien ystäviensä kautta Kiuru tutustuu erilaiseen maailmaan ja todellisuuteen. Kaikilla viidellä on erilainen kyky, mutta kukaan ei tiedä, miksi kyvyt ovat heillä tai mihin niitä pitäisi käyttää. Jollakin tavalla kyvyt tuntuvat kuitenkin liittyvään Väkeen, salaperäiseen yhdistykseen. Kaikki ei ole silti sitä, miltä näyttää, ja lopulta Kiuru huomaakin vaaran vaanivan kulman takana.
Kirjan päähenkilö, Kiuru, on yhtä aikaa hyvin herkkä ja vahva hahmo. Hän tuntuu erilaiselta kuin monet räväkämmät YA-kirjojen päähahmot ja siten oli minulle ehkä hieman helpommin samastuttavissa. Minun oli vain mahdotonta olla pitämättä kirjojen maailmassa viihtyvästä Kiurusta. Vaikka Kiuru on monessa tilanteessa hiljainen ja antaa esimerkiksi Samuelin hoitaa puhumisen puolestaan, hänkin saa suunsa auki, kun tarve oikeasti sitä vaatii.
Myös muut hahmot ovat kiinnostavia ja edustavat hienosti monimuotoisuutta. Samuelin tausta on hyvin erilainen ja etuoikeutettu muihin hahmoihin verrattuna, mutta lopulta Kiurukin elää varsin turvattua elämää, ennen kuin kaikki hänelle tuttu vaarantuu erinäisten tapahtumien seurauksena. Sen sijaan Nelu ja Dai ovat tottuneet kiertolaiselämäänsä ja sen tuomiin vaaratilanteisiin, eivätkä ne ole vieraita Bollywoodillekaan, vaikka hän on syntynyt Suomessa. Kirjan henkilökaarti tuntuu hyvin ajankohtaiselta ja kiinnittyy tähän aikaan voimakkaasti. Lukija pääsee kurkistamaan hyvin erilaista elämäntyyliä, joka voi jopa nostattaa tavallisen pulliaisen niskavillat pystyyn. Tämä saa ajattelemaan, miten paljon lintukodoksi mielletyssä Suomessakin on ihmisiä, jotka joutuvat miettimään, mistä saavat ruokaa ja katon päänsä päälle. Ihmisiä, jotka eivät tee rikoksia pahuuttaan vaan selvitäkseen. Tästä huolimatta köyhyydellä ei mässäillä vaan se on yksi hahmojen elämään liittyvä fakta, joka vaikuttaa asioihin, muttei ole hahmojen ainoa määrittävä tekijä. Kuten ei ole Samuelin etuoikeutettu asemakin. Toki erilaiset taustat vaikuttavat paljolti siihen, miten hahmot suhtautuvat toisiinsa, mutta viime kädessä kyse on persoonista, joilla on omat hyvät ja huonot puolensa. Ihmisistä taustaan katsomatta.
Toisaalta kuitenkin myös selkeä vastakkainasettelu on havaittavissa varakkaiden ja heikommin toimeentulevien välillä. Tämä näkyy paitsi arjen kuvauksessa, myös fantastisten elementtien puolella, mutta yksityiskohdat jääkööt nyt mainitsematta. Kirja kannattaa lukea itse enkä halua sen takia paljastaa juonesta liikaa.
Toisaalta kuitenkin myös selkeä vastakkainasettelu on havaittavissa varakkaiden ja heikommin toimeentulevien välillä. Tämä näkyy paitsi arjen kuvauksessa, myös fantastisten elementtien puolella, mutta yksityiskohdat jääkööt nyt mainitsematta. Kirja kannattaa lukea itse enkä halua sen takia paljastaa juonesta liikaa.
Mitä sitten itse tarinaan tulee, se pitää otteessaan ensimmäisestä sanasta aina viimeiseen pisteeseen asti. Tapahtumat kiertyvät auki rauhallisesti, mutta jännite pysyy silti koko ajan yllä. Muistojenlukija avaa oven maailmaan, joka on yhtä aikaa tuttu ja vieras, turvallinen ja pelottava. Fantastiset elementit kietoutuvat arkisten ongelmien lomaan ja muodostavat kokonaisuuden, josta on vaikea olla kiinnostumatta. Matkan varrella lukijalle herää paljon kysymyksiä, joihin ei kuitenkaan saada kaikkiin vastauksia. Vielä. Ne jättävät nälkäiseksi, saavat haluamaan lisää ja odottamaan seuraavaa osaa sormet syyhyten.
Ei kommentteja